Kimin ja Mintun Insta-kuvat, osa 2 - "Koen painostuksen inhottavana"
Kävi niin kuin eilen povasin, ettei yksikään Kimi Räikkösen ja Minttu Virtasen lakimieheltä noottia saanut media uutisoinut aiheesta. Antaa juristien jupista on sinänsä ymmärrettävä ajattelutapa painostamista vierastavilta mediataloilta, mutta itse asia eli tekijänoikeudet uusissa julkaisuvälineissä kaipaisi monipuolisia näkemyksiä ja laajempaa keskustelua.
No, onneksi Vauva-lehden palstalla sentään pidetään yhteiskunnallista keskustelua yllä. Myös Twitterissä ja Facebookissa on ollut aiheesta vilkasta kirjoittelua. Samoin tässä blogissa pohdiskelu jatkuu ainakin vielä tämän pitkähkön jorinan verran.
Iltalehden julkaisupäällikkö Erkki Meriluoto kertoi eilisen tekstini julkaisun jälkeen, että EU-tuomioistuimen päätös niin sanotussa BestWaterin ennakkotapauksessa antoi Iltalehdelle suuntaa, jonka mukaan kuvien upottaminen Instagramin ulkopuoliselle mediasivustolle on ok.
EUT:n ennakkopäätös on vuodelta 2014, eikä sitä ole ranskan ja saksan kielen lisäksi käännetty englanniksi tai suomeksi. Päätöstä selventävä englanninkielinen artikkeli löytyy kuitenkin tuolta ja alkuperäinen päätös täältä.
Tapauksessa oli kyse BestWater-nimisen yrityksen YouTube-videoista, joita kilpailevan firman myyntimiehet käyttivät lupaa kysymättä upotettuina (embedded) omilla verkkosivuillaan. Saksan ylin oikeusaste pyysi upottamisen laillisuudesta lausuntoa EUT:lta. Tuomioistuimen kanta oli, ettei YouTube-videoiden upottamista ulkopuolisen verkkosivuille voitu pitää tekijänoikeusrikkomuksena.
Tämä vaikuttaa aika selvältä ennakkopäätökseltä, joka sallii kuvien upottamisen kolmannen osapuolen sivustolle, mutta päätös kyllä kaipaisi lisää lainopillista pohdintaa juristikunnalta ja kenties myös testaamista oikeudessa.
Onko esimerkiksi niin, että YouTubea koskeva päätös voidaan sellaisenaan yleistää koskemaan Instagramia, jossa on erilaiset käyttösäännöt, tekniikka ja sisällöt? YouTubessa videon lataaja voi estää upotuksen, mikä taas Instagramissa ei ole mahdollista, ellei muuta tiliänsä yksityiseksi.
Ammattikuvaajien kannalta embeddaus on uhka ja mahdollisuus. Mahdollisuus siinä mielessä, että joissakin tapauksissa laajalla medianäkyvyydellä voi olla kuvan ottajalle jonkinlaista PR- ja meritoitumisarvoa.
Kuten tunnettua, ihminen ei elä kovin pitkään pelkällä näkyvyydellä vaan alkaa protestoida toimeentulonsa puolesta. Huonompi homma on, jos ammattilaisten kuvista maksamista ryhdytään kiertämään upottamalla kuva Twitteristä tai Instagramista mediasivustolle – lupaa kysymättä tai jopa väkisin, jos lupaa ei saada.
Hyvä kirjoitus tästä näkökulmasta julkaistiin Buzzfeed-sivustolla muutama vuosi sitten: Washington Post ja uutistoimisto AFP tuomittiin jättikorvauksiin uutiskuvaajalle, jonka maanjäristyskuvia ne olivat poimineet Twitteristä ja jakaneet ominaan lupaa kysymättä. Buzzfeedin kirjoitus toteaa, että nykypäivänä ”ongelma” voitaisiin kiertää upottamalla kuva Twitteristä mediasivustolle.
Eräs lukijani toivoi julkaisijapuolen kommentteja, miten ne perustelevat kuvien julkaisua ilman tekijän lupaa. Lähestyin sähköpostitse osaa Räikkösen lakimiehen viestin saaneista päätoimittajista. Kysyin perusteluita kuvien käyttöön sekä reagointiaikeita lakimiehen vaatimukseen pariskunnan Instagram-kuvien luvattoman käytön lopettamiseksi.
Viihdesivusto Stara.fi:n päätoimittaja Jocka Träskbäck kommentoi, ettei lakimiehen vaatimus vaikuta sivuston toimintaan mitenkään, koska vaatimus on EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön vastainen. Myös Hymyn päätoimittaja Mika Lahtonen vetosi EUT:n BestWater-ennakkopäätökseen.
”Koen painostuksen inhottavana. Kun julkisuuden henkilö itse lataa yksityiselämästään kuvia sosiaaliseen mediaan, jonka tarkoituksenakin on asioiden jakaminen, en ymmärrä, mikä Räikköselle ja Virtaselle on niin kamalaa, kun sama julkaistaan median verkkosaiteilla”, toteaa Lahtonen.
”Embeddauskäytännön osalta asia ei ole ongelma. Sen sijaan (Instagram-)kuvien julkaiseminen printissä käsitellään rauhassa juristien kanssa.”
Muut mediat, joita lähestyin, eivät joko vastanneet haastattelupyyntöön tai eivät halunneet julkisesti kommentoida asiaa.
Yleisradiossa – joka ei kuulunut Räikkösen lakimiehen postituslistalle – on juristin kanssa laaditut ohjeet Instagram-kuvien käyttöön uutissisällöissä. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Timo Huovinen kommentoi, ettei tekninen mahdollisuus upottaa kuvia välttämättä tarkoita sitä, että upottaminen olisi laillista ja hyvän tavan mukaista.
Huovisen mukaan EUT:n BestWater-päätös jättää upottamista koskevan asian oikeustilan epäselväksi. Ylessä tulkitaan asiaa niin, että jos Instagram-kuva on julkaistu julkisessa profiilissa, jossa on upotuskoodi, kuva voidaan upottaa Ylen verkkosisältöihin Instagramin upotuskoodin avulla.
”Tapauskohtaisesti on kuitenkin arvioitava se, onko sisältö saatettu saataville tekijänoikeushaltijan luvalla. Lisäksi upottamistoimintoa ei tulisi käyttää julkaistutoiminnassa järjestelmällisesti tavoitteena välttää oikeudenhaltijoille suoritettavat välitysoikeuskorvaukset”, Huovinen sanoo.
”Jos kuva irrotetaan julkaisualustastaan, on kuvan käyttöön kysyttävä aina lupa Instagramiin ladanneelta. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kuvan käyttöä jutun kuvana tai uutiskuvana. Eli kopiointi omalle alustalle vaatii aina luvan.”
Lopuksi vielä Minttu Virtaselle ja muillekin askarteluohjeet Instagram-kuvien upottamisen estämiseksi:
- Klikkaa Instagram-profiilisi päänuppikuvaketta ja sitten oikeasta yläreunasta rataskuvaketta.
- Paina asetukset-valikosta päälle ”yksityinen käyttäjätili”.
Siinä se. Nyt kuvasi näkyvät vain hyväksymillesi seuraajille, eikä mikään ilkeä media voi upottaa kuvia sivuilleen.
Ei ole vaikeata, eikä maksa mitään.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa