Ei vain yksi arvoliberaali näytelmä
Linda Wallgren ohjasi Kansallisteatterin Angels in American.
4
MIN
Politiikka on aina kiinnostanut Linda Wallgrenia. Kun Wallgren hahmotteli suuntaa työelämälleen, valtio-oppi ja poliitikon ura kiinnostivat.
Sitten kuitenkin teatteri vei mukanaan. Eikä ihme.
Wallgrenin, 36, äiti Laura Ruohonen on kansainvälisesti poikkeuksellisen menestynyt näytelmäkirjailija. Wallgrenia on viety pienestä asti teatteriin. Hän uskoo, että äidin esimerkki vaikutti uravalintaan.
”Olemme pitäneet toistaiseksi linjan, että emme työskentele yhdessä”, Wallgren sanoo.
”Arvostan häntä taiteilijana ja olemme päässeet hyvälle kollegiaalisuuden tasolle – kysymme toisiltamme apua, jos omissa produktioissamme on haastavia tilanteita.”
Wallgrenia ei erityisesti kannustettu teatteriuralle.
”Kerrottiin, että työajat ovat älyttömät ja itsensä joutuu laittamaan likoon, eikä kulttuurialalla palkatkaan ole korkeimmat”, hän muistelee.
Myös Wallgren on menestynyt. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useisiin keskeisiin Suomen teattereihin. Nyt hänet on valittu Kansallisteatterin kotiohjaajaksi, joka saa valita tehtäväkseen kolme teosta.
Ensimmäinen niistä on Angels in America.
Yksi Wallgrenin maineikkaimmista ja palkituimmista teksteistä on Red Nose Companyn esittämä Aleksis Kivi -näytelmä, joka on täyteen ahdettua mutta ilmavaa vyörytystä. Angels in America on samaa juurta – täynnä kaikkea.
Teatterintekijä arvelee perineensä kiinnostuksen yhteiskunnallisiin kysymyksiin jossain määrin isältään.
Poliitikko ja filosofi Thomas Wallgren (sd) aloitti vaikuttamisen vuonna 1979 perustetussa Koijärvi-liikkeessä.
Vaikka Linda Wallgren ei valinnut poliitikon uraa, hän on ollut kantaaottava ohjaajana ja käsikirjoittajana.
”Osa teoksistani on ollut suoremmin poliittisia, kuten Jeanne d’Arcin housut sekä nyt Angels in America.”
Viime vuonna Tampereen työväen teatterissa esitetyssä Jeanne d’Arcin housut -näytelmässä Wallgren yhdisti vuonna 1431 poltetun Jeanne d’Arcin, entisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen ja murhasta syytetyn Anneli Auerin kohtalot.
”En anna vastauksia näytelmissäni, mutta kysyn.”
Tony Kushnerin 1990-luvun alussa kirjoittama Angels in America käsittelee muun muassa 1980-luvun reaganilaista maailmaa, kylmän sodan aikakautta, Neuvostoliittoa ja hiv-epidemian aiheuttamaa pelkoa.
Silti Wallgren näkee, että teksti heijastelee voimakkaalla tavalla myös omaa aikaamme.
Teos esitettiin alun alkaen kahtena eri näytelmänä. Yhteensä noin kuusi tuntia pitkät Millennium Approaches ja Perestroika on nyt Wallgrenin käsittelyssä tiivistetty parilla tunnilla yhdeksi teokseksi. Menetelmä oli ”juustohöylä”.
Wallgren jätti pois lähinnä ”Amerikka-erityisiä”, muun muassa uskontoon ja uudisraivaamiseen liittyviä kysymyksiä.
Poistot ja perustelut hyväksytettiin Kushnerilla.
Wallgren kiirehti ohjauksensa valmistumista, että se ehtisi näyttämölle ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja. Henkilökaartiin kuuluva juristi Roy Cohn oli merkittävässä roolissa myös presidentiksi pyrkivän Donald Trumpin uralla. Cohn kuoli aidsiin mutta häpesi sairauttaan ja väitti sitä loppuun asti syöväksi.
Poliittisen teatterin ongelma tahtoo olla, että se kumpuaa käytännössä aina samasta maailmankatsomuksesta, joka yleisöllä on, Wallgren näkee.
Taide yrittää käännyttää jo käännytettyjä.
”Oikeistopopulaaria teatteria ei juuri ole”, ohjaaja sanoo.
”Toisaalta sellaisen yleisön lisääntyminen näkyy esimerkiksi ohjelmistojen kaventumisena. Näennäisen harmittoman viihdeteatterin tekeminen on myös poliittinen valinta.”
Oman kuplan sisällä puuhastelu voi jäädä yhdentekeväksi, jopa banaaliksi, mutta kriittisiä näkökulmia on Wallgrenin mukaan silti syytä esittää.
”Angels in America esittelee ison määrän poliittisia, uskonnollisia, seksuaalisia ja inhimillisiä kysymyksiä”, hän sanoo.
”Se on mielestäni paljon enemmän kuin vain yksinomaan vasemmistoliberaali näytelmä.”
Angels in America on aihepiiriltään monipuolinen mutta ensisijaisesti homonäytelmä. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin kohdistuu juuri nyt sortavaa painetta, ”ei vain maailmalla tai Venäjällä vaan myös Suomessa”.
”Kaikki eivät tule kohdelluksi tässä yhteiskunnassa tasa-arvoisina”, ohjaaja väittää.
”Kysymyksen käsittely näytelmässä tuntuu jälleen merkitykselliseltä, kun ihmisoikeuksia halutaan viedä.”
Angels in America sisältää myös ekologisia yhtymäkohtia nykyaikaan.
”Yksi esimerkki on otsonikato, joka oli näytelmän kirjoittamisen aikaan esillä. Yhteisillä päätöksillä kehitys saatiin kääntymään.”
”Ehkä nytkin voisimme kyetä johonkin samaan – omalla painollaan ilmastonmuutosta ei kuitenkaan hidasteta, saati pysäytetä”, Wallgren sanoo.
”Olen kuitenkin aina toivon puolella. Ja Angels in America on näytelmä toivosta.”
Tony Kushner, Linda Wallgren: Angels in America. Kansallisteatteri (Läntinen teatterikuja 1, Helsinki) 13. joulukuuta asti.