Teatterissa pohditaan suomenvirolaisuutta, ja levysoittimella soi latvialainen jazz – lue SK:n kulttuurivinkit
SK:n kulttuurivinkeissä tällä viikolla suomenvirolainen identiteetti, hirtehinen Kekkonen, jazzia Latviasta ja lapsuuden kuvia.
Tuvi toas -näytelmässä pohditaan suomenvirolaisuutta
Teatteri Q-teatterin uutuusnäytelmä Tuvi toas eli pulu huoneessa käsittelee suomenvirolaisuuden kokemuksia, kuten elintasokuilua, häpeää omista juurista ja äidinkielestä. Keskiössä on suomenvirolainen Mari, joka odottaa lasta ja muistelee lapsuuttaan 1990-luvun alussa, jolloin hän muutti äitinsä kanssa Suomeen.
Teksti ja ohjaus on virolaisen Anna Jaanisoon, joka muutti päähenkilönsä Marin lailla 6-vuotiaana ja 1990-luvulla Suomeen. Teoksessa lienee muutenkin elämäkerrallisuutta, onhan Jaanisoo kertonut tuntevansa itsensä enemmän suomalaiseksi kuin virolaiseksi.
Anna Jaanisoo: Tuvi toas eli pulu huoneessa. Q-teatteri (Tunturikatu 16, Helsinki) 5. joulukuuta asti.
Lue Päivi Ängeslevän koko arvio: Tuvi toas pohtii, miten olla mahdollisimman suomalainen
Musiikkinäytelmä UKK:sta on hirthehistä karnevalismia
teatteri Helsinkiläisen musiikkiteatteri Kapsäkin musiikkinäytelmä UKK on karnevalistinen, hirtehinen ja rujo kuvaus ikonisesta maan isästä – ja tuiki tarpeellinen kertauskurssi suomettumisesta. Esitys sijoittuu vuodenvaihteeseen 1972–1973, jolloin Suomi tasapainoilee idän ja lännen välissä. Urho Kekkosen jatkamista presidenttinä pidetään välttämättömänä. Kekkonen ei vaaleja halua, joten jatkokausi aiotaan varmistaa poikkeuslailla, jota Ahti Karjalainen on ehdottanut.
Ensi-iltayleisö oli lähinnä yli kuusikymppisiä. Heille esitys takuulla tarjoaa muistoja ja läikähdyksiä 1970-luvulta. Kriitikko Päivi Ängeslevä suosittelee näytelmää myös muille, joita lähihistoria ja etenkin suomettumisen aika kiinnostaa.
Sirpa Kähkönen (käsikirjoitus), Taru Mäkelä (ohjaus): UKK. Musiikkiteatteri Kapsäkki (Hämeentie 68) 15. helmikuuta asti.
Lue Päivi Ängeslevän koko arvio: Ilmiö nimeltä Kekkonen
”Laukumi on täydellinen soundtrack yölliselle autoajelulle”
Levy Latvia tunnetaan maailmalla ennen kaikkea klassisesta musiikistaan sekä enenevässä määrin myös uusimmasta, kuvia kumartamattomasta jazzista. Kuba päivittää ja samalla avartaa käsityksiä säväyttävästi.
Latvialainen Kuba oli ensimmäisten joukossa luomassa uudenlaista sähköistä jazzia vuosituhannen alussa kotimaassaan Latviassa. Yhtyeen Laukumi-albumilla elokuvallinen maalailu ja kihelmöivän jännitteen kehittely rinnastuivat brittiläisen The Cinematic Orchestran kaltaisiin nu-jazz-nimiin.
”Täydellinen soundtrack yölliselle autoajelulle”, kiteyttää Laukumin kosketinsoittaja Mārtiņš Strautnieks. Hänen Fender Rhodes -sähköpianonsa ja Moog-syntetisaattorinsa helmeilevät äänikuvan keskiössä.
Laukumi on yleisilmeeltään elokuvallinen. Instrumentaalit lipuvat ilmoille kuin toisiaan täydentävästä kohtauksesta toiseen. Jos kyseessä olisi soundtrack, Laukumi saattaisi soida avantgardistisen tieleffan tai noir-dekkarin parina. Tosin albumi ei noin vain taivu taustalle vaan kaappaa kuuntelijan koko huomion.
Kuba: Laukumi. Jersika Records, 2024.
Lue Matti Komulaisen koko arvio: Latvian jazzkuninkaat palasivat oikealle taajuudelle
Kaarlo Staufferin maalauksia Helsinki Contemporaryssa
Näyttely Seikkailu-näyttelyssä valokuviin pohjautuvista kollaasimaisista töistään tunnettu Kaarlo Stauffer (s. 1988) siirtyy lähemmäs maalausta. Teoksissa esiintyy seikkailukertomuksista tuttuja elementtejä: salaperäisiä saaria, luolia, linnoja ja merimaismia. Yhtenä lähtökohtana hän on käyttänyt lapsuudenaikaisia piirustuksiaan.
Kaarlo Stauffer: Seikkailu. Helsinki Contemporary (Bulevardi 10, Helsinki) 17.11.2024 asti.