Ruijan polulla
Anni Rapinojan ideat ja materiaalit löytyvät luonnosta.
Taiteilija Anni Rapinoja nostaa kahvipöydälle aarteensa, viisi jäniksenpapanaa. Kaksi paria on takertunut toisiinsa karvojen muodostamalla juosteella. Ne muistuttavat helminauhaa.
Papanat löytyivät ateljeekodin ulkoportailta noin kymmenen vuotta sitten. Niiden inspiroimana syntyi teossarja Luonnonvalot. Rapinoja kiinnitti tuhansia jäniksen- ja hirvenpapanoita toisiinsa ja rakensi niistä massiivisia kattokruunuja. Yksi kruunuista koristaa taiteilijan asuinpaikan Hailuodon kunnantaloa.
Yleensä ideat eivät tipahda portaille. Rapinoja kerää materiaalia ja inspiraatiota kulkemalla luonnossa.
”Kulkiessani sulaudun osaksi metsää, katoan sinne. En enää huomaa itseäni vaan kaiken, mitä ympärillä on.”
Hän tarkkailee muotoja, värejä ja pieniä yksityiskohtia kuten kierrettä, josta saniainen aloittaa kasvunsa. Samankaltainen kehä toistuu uudessa työssä, Ruijan polussa, joka on esillä Inarin Siidan uusitussa perusnäyttelyssä.
Pysyväisteos tilattiin lattian alle lasipintaisena. Pisimmillään noin seitsemän metriä pitkä ja neljä metriä leveä Ruijan polku on esillä 20 vuotta.
”Mietin ja kokeilin puoli vuotta, miten saan sen toimimaan”, Rapinoja kertoo.
Hän keksi teettää 30 senttiä syviä peililaatikoita, joita valaisevat reunalistojen alle tulevat led-valonauhat. Peilien heijastamat luonnonmateriaalit kertautuvat loputtomiin. Näkymää tutkaillakseen kannattaa polun ylle kyykistyä.
”Mieluiten kontata tai ryömiä.”
Ruijan polkua kuljettiin Perämereltä Jäämerelle jo 1500-luvulla. Selkeimmin reitti näkyy nykyään Sodankylän Sompiojärven ja Inarin Laanilan välillä.
Rapinojan Ruijan polku koostuu kahdestakymmenestä erikokoisesta laatikosta. Yhdessä on myrskyn pyyhkimiä lehtiä, toisessa rakkakiviä, kolmannessa sammallajeja.
Hirvenjäkälästä, pikkuhirvenjäkälästä ja kahdesta hirven siitinluusta muodostuu peilien heijastamana pyöreä, toistuva kuvio. Yhteen laatikoista Rapinoja päällysti 24 karaatin lehtikullalla jäniksen ja hirven papanoita. Näin taiteilija palautti papanoiden lisäksi kullan luontoon.
Kasvitiedettä ja maantiedettä opiskellut Rapinoja teki taustatyötä, jotta laatikoiden sisältö vastaisi Ylä-Lapin luontoa. Kodin hyllyistä löytyy runsaasti luontoaiheista kirjallisuutta jäkäläoppaista lintukirjoihin.
Rapinoja aloitti luonnonmateriaalien käytön taiteessaan 1990-luvun alussa. Hän oli muuttanut joitakin vuosia aiemmin takaisin lapsuutensa maisemiin Hailuotoon, jossa hänen äidinpuoleinen sukunsa on asunut 1600-luvulta saakka.
Tuossa vaiheessa Rapinoja oli ympäristöaktivisti, mikä johti pienellä paikkakunnalla uuvuttaviin vastakkainasetteluihin. Taiteen avulla ajatukset luonnosta levisivät laajemmalle.
”Kenties olen ollut omalta pieneltä osaltani nostamassa esiin luonnon merkitystä”, hän pohtii.
Rapinoja on ollut luonnonmateriaalin hyödyntäjänä pioneeri – joka on myös saanut kuulla, että hänen työnsä eivät ole taidetta.
Sittemmin teokset ovat kiertäneet ympäri maailmaa ja osallistuneet muun muassa yhteisnäyttelyyn New Yorkin Modernin taiteen museossa. Parhaillaan teoksia on esillä This Play -yhteisnäyttelyssä Istanbulin Arter-museossa.
Tunnetuimpiin kokonaisuuksiin kuuluu Luonnon garderobi, johon Rapinoja on valmistanut muun muassa korkokenkiä pajunkissoista ja juolukanlehdistä sekä turkin naavasta.
Näyttelyissä teoksilla ei ole suojakoteloita. Päätös on vertauskuvallinen. Rapinoja toivoo, että näyttelyvieraat suojelisivat niin teoksia kuin niiden edustamaa luontoa. Niin käykin. Vieraat rauhoittuvat ja puhuvat kuiskaten.
Paitsi kerran Brysselissä, jossa näyttelyvieras syöksyi puolukanlehdistä tehtyjen korkokenkien luo ja alkoi pukea niitä jalkaansa. Rapinoja ehti pelastaa työnsä viime hetkellä.
Tänä vuonna Rapinoja, 73, valittiin Suomen kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi. Tunnustus tuntuu merkitykselliseltä. Maailma ja suhtautuminen luontoon ovat muuttuneet 1990-luvulta. Rapinoja ei enää ole marginaalissa, ja yhä useampi on herännyt ekokriisiin.
”Mutta tapahtuuko se liian myöhään? Takaraja alkaa tulla vastaan.”
Anni Rapinoja: Ruijan polku. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa (Inarintie 46, Inari).