Sodan ruumiinavaus
Markus Leikola ryhtyi kirjaamaan ajatuksiaan Facebookiin helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Katsaukset tarjosivat faktoja, analyyseja ja taustatietoa sodasta, ja niitä seurattiin laajasti.
Leikola hyödyntää tekstejään sotapäiväkirjassaan, joka seuraa tapahtumia toukokuun puoliväliin. Hän pohtii Venäjän ja Ukrainan historiaa, sodan syitä, kansanmurhien olemusta ja maailmanpolitiikan laajempia pelikuvioita. Vladimir Putin kylvi Ukrainan sodan siemenet jo 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa. Sen jälkeen Venäjä on vastustanut aggressiivisesti Naton laajenemista ja pyrkinyt hajottamaan lännen yhtenäisyyttä. Putinin puheet kuulostavat Stalinilta, mutta Leikola muistuttaa, että Stalin ei kyseenalaistanut Ukrainan olemassaoloa vaan nosti sen jopa yhdeksi YK:n perustajajäsenistä.
Ukrainan sota on muuttanut Venäjän sisäisiä valtakuvioita. Sen aloittamisesta päätti pieni piiri, johon kuuluvat Putinin lisäksi puolustusministeri Sergei Šoigu, asevoimien komentaja Valeri Gerasimov ja turvallisuuspalvelu FSB:n päällikkö Nikolai Patrušev. Silovikkien ja oligarkkien liitto on hajonnut, eikä talouselämän huolia kuunnella enää Kremlissä.
Leikola selostaa propagandasotaa, jonka Ukraina on voittanut mennen tullen. Venäjä ei ole pystynyt synnyttämään vahvaa ukrainanvenäläistä identiteettiä, sillä valtaosa Ukrainan venäjänkielisistä on syntynyt Ukrainassa ja pitää itseään ukrainalaisina. Tilanne on toinen kuin Baltian maissa, joissa venäjänkieliset ovat Venäjältä tulleita emigrantteja tai heidän jälkeläisiään.
Kremlin propaganda toimii kuitenkin Venäjällä, jossa enemmistö kaikesta päätellen tukee sotaa. Leikola on pessimisti Venäjän suhteen. Sota kestää vielä pitkään. Pidemmän päälle sillä saattaa olla myös myönteisiä seurauksia. Eurooppa pyrkii eroon Venäjän tuottamasta fossiilisesta energiasta, joka on erittäin tuhoisaa ilmastolle.
Sodan ja rauhan kronikka on yli 300-sivuinen laajennettu essee, jota leimaa tekijän lukeneisuus. Leikola elävöittää kerrontaa muistoillaan Afganistanin ja Jugoslavian sodista.
Teos on kirjoitettu kiireellä, muutamassa kuukaudessa. Se näkyy paikka paikoin hieman hiomattomana tekstinä.
Markus Leikola: Sodan ja rauhan kronikka. 338 s. Aula & Co, 2022.