Prahasta Kiovaan
Elokuun 21. päivänä tuli kuluneeksi 54 vuotta Tšekkoslovakian miehityksestä. Operaatio Tonavaan osallistui noin puoli miljoonaa sotilasta Neuvostoliitosta ja muista Varsovan liiton maista.
Suomi säikähti pahanpäiväisesti. Monet pelkäsivät venäläisjoukkojen vyöryvän itärajan yli kohti Helsinkiä. Ilmassa oli paljon huhuja. Jotkut puolustusvoimien edustajat ja poliitikot ovat muistelleet, että Suomen valmiustasoa olisi nostettu merkittävästi.
Maavoimien esikunnassa tutkijana työskentelevä Pekka Turunen on perehtynyt tuon ajan dokumentteihin. Hän väittää, että tapahtumiin liittyy vääriä tietoja ja muistikuvia, joita hän pyrkii nyt oikaisemaan.
Kylmää rauhaa on paikoin puuduttavaa luettavaa. Turunen luennoi oppikirjatyyliin puolustusvoimien organisoinnista, suunnittelusta ja tiedustelun kehityksestä. Teksti muuttuu kiinnostavaksi, kun hän alkaa selvittää suomalaisten reaktioita miehitykseen. Presidentti Urho Kekkosen johtama poliittinen koneisto käynnistyi hitaasti, ja viralliset kannanotot olivat vaisuja. Hyökkäyksen tuomitsivat selkeimmin kokoomus sekä yllättäen Skdl:n ja Skp:n puheenjohtajat Ele Alenius ja Aarne Saarinen.
