
Internetin suunta
Matthew Ball laati idealistisen tiekartan metaversumiin.
Digitaalista rinnakkaismaailmaa on kuvailtu tieteiskirjallisuudessa. Se oli esillä William Gibsonin romaanissa Neurovelho (1984, suom. 1991), jonka kybertermistön varhaiset internet-intoilijat omaksuivat. Neal Stephensonin Snow Crash (1992) antoi maailmalle nimen: metaversumi.
Viime vuonna metaversumi-käsitteestä tuli valtavirtaa. Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella puhui yhtiönsä metaversumitavoitteista. Mark Zuckerberg vaihtoi Facebookin emoyhtiön nimen Meta Platformsiksi.
Metaversumi on termi, jolla saadaan huomio. Bill Gates on käyttänyt sitä tarkoittaessaan ylipäänsä kolmiulotteisia kohtaamistiloja – zoom-tyyppisten etävideopuhelujen seuraavaa sukupolvea, jossa ollaan läsnä virtuaalilasien avulla.
Useimmissa teorioissa metaversumi on kokemuksellinen ja tilan tuntuun perustuva super-internet, jonne voi mennä olemaan sen sijaan, että siellä käytäisiin kaksiulotteisilla nettisivuilla tai plärättäisiin sovellusta. Edellytyksiä ovat virtuaalilasien tai -kypärien yleistyminen, tiedonsiirtokapasiteetin kehitys sekä alustojen yhteiset standardit.