Hyvä kirja on kuin korvamato
Kanava-palkinnon ehdokkaat loistavat yllättävällä kerronnalla.
On taas se aika vuodesta: viisi ehdokasta kilpailee Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinnosta.
Vuoden paras kotimainen tietokirja politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alalta tuo kirjoittajalleen 10 000 euron palkintopotin. Palkinto jaetaan kahdennentoista kerran. Vuonna 2022 voittajaksi valittiin Reetta Hännisen kirjoittama Maissi Erkon elämäkerta Tulisydän (Otava).
Kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna 170 teosta 24 kustantajalta. Karsinnan viiteen ehdokkaaseen tekivät toimittaja ja tietokirjailija Riitta Kylänpää sekä tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen johtaja Juho Rahkonen. Voittajan valitsee raadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä Kanavassa asiantuntijat käsittelevät yhteiskuntaa, politiikkaa, taloutta ja kulttuuria.
Tarinallisen kerrontatavan taidokas käyttö tietokirjallisuudessa on tervetullutta, raati toteaa. Ehdokkaista Naisvangit vakuuttaa kielellään, rakenteellaan ja kerronnallaan, joiden taakse kätkeytyy huikea määrä taustatyötä. Teos pysäyttää ajattelemaan, miten vahvasti huono-osaisuus periytyy.
Dekkarimaisesti kirjoitettu Mustan mullan pellot ihastuttaa ja kauhistuttaa ajankohtaisuudellaan maailman ruokaturvaa ravisuttavissa kysymyksissä.
Hyvä kirja on kuin korvamato, Rahkonen kiteyttää. Hänen mieleensä jäi pyörimään erityisesti Muinais-Venäjän myytti.
Teos osoittaa perinpohjaisesti, että Venäjä on paitsi valtio, myös aate. Samalla kirja kertoo, miten suuren virheen länsi on tehnyt uskoessaan Venäjän demokratisoitumiseen.
Yllättävin teoksista oli Sensuroitu. Kirjasta selviää, kuinka Raamatun tekstejä on muutettu vastaamaan aikansa moraalikäsityksiä, poliittistenkin tarkoitusperien vuoksi.
”Teos todistaa, ettei Raamattua voi valjastaa politiikan käyttöön, mitä tänä päivänä tehdään yhä enemmän”, Riitta Kylänpää sanoo.
Korkea peli on värikkäästi kirjoitettu elämäkerta teollisuustitaani Walter Ahlströmistä. Teos on katsaus taloushistoriaan ja Suomen rahaeliittiin sisällissodassa.
Raati painottaa valinnoissaan elävää kieltä, ajankohtaisuutta ja tuoretta näkökulmaa. Viiden parhaan joukkoon valikoituneita yhdistää monimutkaisen maailman kuvaaminen niin, että palaset loksahtelevat kohdalleen ja ymmärrys lisääntyy. Kuten tavallista, suomalaisessa tietokirjallisuudessa näkyy painotus sotahistoriaan.
Tänä vuonna suosituiksi aiheiksi nousivat kylmän sodan aika ja suomettuminen. Näitä teoksia ei kuitenkaan noussut viiden ehdokkaan joukkoon.
Raati perustelee valintojaan:
Elina Grundströmin Ukrainan musta multa (WSOY):
”Kirja avaa maatalouden ja maailmanpolitiikan välisiä yhteyksiä kiehtovasti ja elävästi sekä kuvaa hyvin korruption ja länsimaisesta poikkeavan työkulttuurin Venäjällä ja Ukrainassa aiheuttamia haasteita.”
Jukka Korpelan Muinais- Venäjän myytti (Gaudeamus):
”Tieteellisen vertaisarvioinnin läpäissyt kirja osoittaa, kuinka historiaa on käytetty ja käytetään Venäjällä edelleen oikeuttamaan laajentumista.”
Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin Sensuroitu (Otava):
”Ensimmäinen Raamatun tekstikritiikistä suomeksi kirjoitettu teos osoittaa, että mitään aitoa ja alkuperäistä pyhää kirjaa ei ole olemassa.”
Sonja Saarikosken Naisvangit (Siltala):
”Naisvankien kokemusten kautta kirja laajenee vaikuttavaksi kuvaukseksi 1900-luvun sosiaali- ja kriminaalipolitiikasta ja Suomen keskiluokkaisesta arvo- ja asennemaailmasta.”
Sakari Siltalan Korkea peli (Siltala):
”Vahva, elämänmakuinen elämäkerta Suomen teollisuushistorian yhteen mahtisukuun kuuluneesta vaikuttajasta.”
Kanavaa ja Suomen Kuvalehteä julkaiseva Otavamedia kuuluu samaan konserniin kuin Otava-kustantamo.