Kanava: Venäjän perusluonne ei muutu, vaikka Putinin tilalle tulisi kuka tahansa
Venäjän yhteiskuntaa leimaavat edelleen vallan keskittäminen, käsitys ulkoisista vihollisista, sisäinen uhrautuminen, myytti suurvallan asemasta ja haave sen palauttamisesta. Siksi Venäjä ei hajoa ainakaan hyvin pitkään aikaan, kirjoittaa professori Pekka Sulkunen.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 4/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet ounastelemaan, että kysymys on yhden henkilön – Vladimir Putinin – virhearviosta, joka väistämättä johtaa vastarintaan ja kumoaa hänen valtansa. Historiaan nojaavat arviot vahvistavat tällaista ymmärrystä sekä valloituspolitiikan taustasta että sen todennäköisestä kaatumisesta.
Sosiologinen näkökulma antaa kuitenkin – lännen näkökulmasta – vähemmän optimistisen kuvan venäläisen yhteiskunnan sietokyvystä.
Risto Alapuro toteaa kirjassaan Vallankumouksessa. Moskovan päiväkirjat 1990–1991 (Vastapaino 2021) jotenkin lannistuneesti, että sosiaaliset verkostot, joita hän ja hänen tutkimusryhmänsä olivat tunnistaneet Pietarissa 1990-luvulla, olivat kansalaisille välttämättömiä sekä arkielämän että hyvinvoinnin kannalta. Mutta ei niistä ole sellaisten sosiaalisten liikkeiden pohjaksi, joita politiikka tarvitsee demokraattisessa yhteiskunnassa.
