Klassikot liikkeellä
Frameless-esitys yhdistää animaation ja kuvataiteen klassikot, Timo-Erkki Heino kirjoittaa.
Kuvataide kiinnostaa yleisöä, erityisesti silloin kun se on suurta ja liikkuvaa eikä ole taidemuseossa. Viime kesän Van Gogh Alive -esitys Tampere-talossa veti vajaassa kahdessa kuukaudessa 57 000 kävijää. Tampereen taidemuseossa kävijöitä oli koko viime vuotena 81 000.
Tänä kesänä immersiivisen – katsojan teoksen keskelle upottavan – taide-elämyksen voi kokea Turun Logomossa.
Logomon esityksen toteuttaa lontoolainen Frameless. Kun digitaalinen esitystekniikka muutamia vuosia sitten kehittyi ja halpeni, eri puolille maailmaa perustettiin useita itseään immersiiviseksi mainostavia taidekohteita. Frameless on suuntautumassa ulkomaille, muun muassa Yhdysvaltoihin. Mutta ensin Turkuun, logomolaisten aloitteesta.
Lontoon Frameless-näyttelyssä on neljä salia, joista kaksi on versioitu Turkuun.
Todellisuuden tuolla puolen -salin seiniin ja lattiaan projisoidaan maalauksia jatkuvana animaatiovirtana tehokkaan musiikin säestämänä. Vanhin on seinämaalaus Pompeijista. Sen hautaa alleen brittiläisen Joseph Wrightin maalaus Vesuviuksen purkautumisesta.
Tuttujen Van Goghin, Munchin ja Dalín ohella mukana on myös vähemmän tunnettuja taiteilijoita, kuten Georges Seurat ja Max Ernst. Suurin osa heistä on sellaisia, joiden kuolemasta on kulunut jo riittävän kauan, jotta vältytään tekijänoikeuskorvauksilta.
Dramaattisin teos on Rembrandtin Myrsky Galilean merellä. Draamaa lisää se, että alkuperäinen maalaus varastettiin bostonilaisesta taidemuseosta vuonna 1990 eikä sitä ole sen koommin nähty.
Animaatiot ovat taitavia ja vauhdikkaita, vaikka vähän ennalta-arvattavia. Vajaan tunnin esitykseen ei kyllästy.
Väri liikkeessä -salissa saa kokea vähän interaktiivisuuttakin, kun lattian lehdet ja väritäplät reagoivat katsojan liikkeisiin. Täällä on helppo ymmärtää, että Lontoon Frameless on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.
Kun uteliaisuus taideteoksiin on herätetty, taustatiedolle olisi käyttöä. Myynnissä on kirjanen, joka kertoo teosten ja taiteilijoiden nimet, ei enempää. Perusteellinen taustoitus kuuluisikin enemmän taidemuseon tehtäviin.
Kun Turussa haluaa kokea nykytaiteen immersiivisyyttä ilman tietokoneita ja projisointeja, kannattaa suunnata Turun taidemuseoon. Siellä on Pia Sirénin rakennustelineistä ja pressuista muotoilema Polku. Matkaa polulla oudon pressumetsän halki säestävät lintujen äänet ja kuorolaulu.
Frameless: Taide, joka elää. Logomo (Junakatu 9, Turku) 30.8. asti.