Elämän liepeillä

Kirjallisuudentutkija Vappu Kannas (s. 1984) kirjoittaa runoilija Emil­y Dickinsonin elämästä, tai pikemminkin hänen elämänsä liepeistä. Kimalaiste­n kirja tuo mieleen Maggie O’Farrellin Hamnetin, joka k­ertoo kiertoteitse William Shakespearesta.

Kannas on julkaissut aiemmin elämäkertaromaanin Rosa Clay, runokokoelman Morsian ja ystävyydestä kertovan romaanin Kirjeitä Japaniin.

Kertojana toimii Dickinsonin perheen palvelija Maggie. Hän julistaa lukijalle ”Luojan nimeen”, ettei aio valehdell­a vaan kertoa kaiken kuten tapahtumat muistaa. ”Kaikki on hieman sekavaa, ja kummallistakin, kun sitä nyt ajattelee”, hän muistelee. Tapahtumat etenevät romaanissa vuosien ja vuosi­satojen välillä poukkoillen. Näkö­kulmahenkilöt vaihtelevat, ja aina välillä unohtuu, kuka olikaan se, johon lukijan tuli luottaa. Hieman sekavaa tosiaan.

Massachusettsin Amherstissa asustelee vuonna 1881 Dickinsonin perhe, jonka isä on kuollut. Erakon maineen saaneen Emilyn lisäksi kotona asuu hänen sisarensa Vinnie sekä palvelija Maggie. Austin, vanhin lapsista, asuu omillaan vaimonsa S­usanin ja oman lapsikatraansa kera. Kolmannen perhepiirin muodostavat seurapiireihin ja Dickinsonien suosioon pyrkivä Mabel miehensä David T­oddin sekä tyttärensä Millicentin kanssa.

Kannas kuvailee naisten valtakuntaa, jossa Vinnie ja Mabel kilpailevat salaperäisen Emilyn huomiosta. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän runoilijoita, Vinnie katseensa ja runollisten havaintojensa kautta.

Emilyä suojellaan kuin häilyvää kauneutta. Hänelle ei kerrota kimalaisen taposta, sillä se voisi järkyttää liikaa. Arvoituksellisen eristäytyneisyyden syystä annetaan pieni terveyden­tilaa sivuava täky. Mahdollisista diagnooseista ei puhuta.

Kirja on jaettu osiin, päälukuihin ja alalukuihin hieman hämmentävästi. Pääluku voi olla nimetty ”Maggieksi”, mutta alaluvussa puhuukin Vinnie. Tapahtumien kannalta merkityksellinen vuosiluku, 1881 tai 1882, tuntuu vaihtelevan kirjan sisällä.

Kannas raottaa 1800-luvun lopun edistyksellisten naisten sisäistä maailmaa ja seksuaalisuutta, ja tekee sen aiheelleen uskollisen lyyrisesti: ”Kun miehen kieli oli hänen suussaan, se oli hänen ruumiinsa kääntöpuolella, jonne ei ollut muuta tietä.”

Emily jää edelleen mysteeriksi, kun muut naiset hänen ympärillään saavat lihaa luidensa ylle. Tiedonnälkä ei häviä. 

Vappu Kannas: Kimalaisten kirja. 382 s. S&S, 2023.