Vuosikymmenen virhe: Väärä talouspolitiikka on maksanut Suomelle jo 21 miljardia euroa
”Kiristävällä talouspolitiikalla ei ole saavutettu mitään”, sanoo taloustieteilijä.
Euroalueen bruttokansantuote (bkt) oli vuonna 2014 kymmenen prosenttia pienempi kuin sen pitäisi olla normaalin elpymisen tilanteessa. Tämä käy ilmi Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin tutkimuksesta (International Finance Discussion Papers). Tutkimuksen tarkoitus on herättää kriittistä keskustelua talouspoliittisista valinnoista.
Helsingin yliopiston tutkija, makrotaloustieteilijä Juha Tervala tulkitsee eri tutkimusten perusteella, että bkt:n lasku selittyy hyvin pitkälti tiukalla raha- ja finanssipolitiikalla, jota on toteutettu euroalueella ja myös Suomessa.
”Euroalueen talouskurin hinta on 1000 miljardia euroa pienempi bruttokansantuote. Jos Suomen bkt olisi elpynyt samaa vauhtia, bkt olisi ollut 2014 noin 21 miljardia suurempi kuin nyt. Väärän talouspolitiikan hinta on siis 21 miljardia euroa”, Tervala sanoo.
Bkt:ssa mitattuna 21 miljardia on noin neljä prosenttia vuoden 2008 bkt-tasoa suurempi.
Suomen bkt on laskenut jo kolme vuotta perätysten. Neljäs laskuvuosi toteutuu hyvin todennäköisesti tänä vuonna. Työttömyys on samaan aikaan kasvanut yhä korkeammalle: Syyskuussa 2015 työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan jo 225 000. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksessa työttömiä työnhakijoita sen sijaan oli jo lähes 340 000.
Jyrki Kataisen (kok), Alexander Stubbin (kok) ja Juha Sipilän (kesk) hallitukset ovat toteuttaneet kiristävää talouspolitiikkaa jo useamman vuoden. Sipilän hallituksen ensi vuoden budjetti on nykyistäkin budjettia kireämpi, leikkauksia hallitus tekee koko vaalikauden aikana neljä miljardia euroa.
”Kiristävällä talouspolitiikalla ei ole saavutettu mitään. Yhdysvalloissa budjetin alijäämät ovat supistuneet paljon nopeammin kuin euroalueella, koska elpyminen vähentää alijäämiä. Tutkimukset kertovat, että euroalueen talouskuri on lisännyt julkista velkaa suhteessa bkt:hen”, Tervala sanoo.
Euroalueen bruttokansantuote onkin jäänyt Yhdysvaltojen kehityksestä noin 13 prosenttia vuoden 2010 jälkeen.
Mitä tapahtui? Yksi Euroopan keskuspankin (EKP) suurista virheistä oli nostaa ohjauskorkoa vuonna 2011. Yhdysvallat sen sijaan valitsi toisen tien: elvytyksen.
USA:n keskuspankki Fedin ohjauskorko oli jo vuonna 2008 käytännössä nolla. Lisäksi Yhdysvallat oli aloittanut rahaelvytyksen heti finanssikriisin jälkeen vuonna 2008: keskuspankki osti markkinoilta velkakirjoja samaan aikaan, kun se piti korot nollan tuntumassa. Kotimaista kysyntää vahvistettiin ja työttömyys laski.
Euroopan keskuspankki sen sijaan laski koron nollaan vasta marraskuussa 2013. Laskemalla koron nollaan EKP tunnusti virheensä.
EKP on jälkeenpäin yrittänyt korjata virheitään aloittamalla elvytyksen ostamalla markkinoilta joukkolainoja. Se on siis toiminut kuten Yhdysvallat mutta liian myöhään.
”Jos EKP olisi harjoittanut yhtä elvyttää rahapolitiikkaa kuin Fed, euroalueen tuotanto voisi olla noin 2–4 prosenttia suurempi kuin nyt”, Tervala sanoo.
Tiukka finanssipolitiikka on johtanut Euroopassa valtaviin julkisen sektorin leikkauksiin. Tutkimusten mukaan kyseinen politiikka on kasvattanut julkisen velan suhdetta bkt:hen.
Tervalan mukaan logiikka on yksinkertainen.
”Surkeassa taloustilanteessa tehdyt leikkaukset vähentävät velkaantumista vain vähän, mutta niillä on hyvin suuri negatiivinen vaikutus tuotantoon. Tutkimusten mukaan tiukka finanssipolitiikka on laskenut tuotantoa 6–12 prosenttia suhteessa normaaliin elpymiseen. Tiukka talouspolitiikka on vuosikymmenen virhe.”
Nykyisissä olosuhteissa tehdyt sopeutustoimet kääntävät julkisen velkasuhteen laskuun vasta vuosien päästä. Se voi kestää jopa kuusi vuotta.
Suomella on velkaa huomattavasti EU-maiden keskiarvoa vähemmän. Suomella on myös erinomainen luottoluokitus. Silti julkisesta velasta ja sen kääntämisestä laskuun on tullut Sipilän hallituksen ykkösprioriteetti.
Talouspoliittista konsultaatiota Sipilä on saanut Alexander Stubbin johtamalta valtiovarainministeriöltä (VM), joka tekee erilaisten ennusten pohjalta talouspoliittiset suositukset.
VM:n talouspolitiikkaa on pidetty saksalaisena, ordoliberaalina talouspolitiikkana, joka suhtautuu erittäin penseästi keynesiläiseen elvyttävään talouspolitiikkaan. Talouspolitiikkaan sisältyykin aina poliittisia ideologioita, niin vasemmistolaisia kuin oikestolaisiakin.