Tutkija laski ja väittää: VM aliarvioi palkkamaltin hyödyt yli miljardilla eurolla

Ministeriön tekemä parametrin valinta on pikkujippo, sanoo taloustieteilijä Juha Tervala.
Alexander Stubbin johtamassa VM:ssä on arvioitu palkkamaltin vaikutuksia tutkijan mielestä alakanttiin. © LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Millä tavoin palkkamaltti vaikuttaa julkisen talouden tilaan? Riippuu keneltä asiaa kysyy ja kuinka arvio lasketaan.

Taloustieteilijä Juha Tervala Helsingin yliopistosta kävi läpi valtiovarainministeriön laskelmat palkkamaltin vaikutuksista vuosille 2016–2019.

Kansainvälisessä valuuttarahasto IMF:ssä ja Suomen Pankissakin tutkijana toiminut makrotaloustieteeseen erikoistunut Tervala ei ole vakuuttunut VM:n laskelmista.

VM arvioi, että palkkamaltin seurauksena bruttokansantuote olisi vuonna 2019 kaksi prosenttia suurempi kuin peruslaskelmassa. VM:n mukaan julkisen talouden tasapaino palkkamalttivaihtoehdossa taas olisi noin 0,4 prosenttia suhteessa bkt:hen parempi vuonna 2019.

VM päätyy lukuun siten, että se kertoo kahden prosentin talouskasvun luvulla 0,2. Se kertoo, kuinka paljon tuotannon lisääntyminen parantaa julkisen talouden tasapainoa.

Tervalan mukaan VM:n arvio on alakanttiin, sillä yleensä joustona käytetään lukua 0,48 tai 0,53. Kyseisiä lukuja käyttävät muun muassa Euroopan komissio ja OECD.

Käyttämällä komission ja OECD:n joustolukuja julkisen talouden tila olisi Tervalan laskelmissa 0,56–0,66 prosenttia suhteessa bkt:hen parempi kuin VM:n laskelmassa. Rahassa tämä tarkoittaa noin 1230–1450 miljoonaa euroa vuonna 2019.

”VM:n tekemä parametrin valinta on pikkujippo, jonka vaikutus on hyvin suuri”, Tervala sanoo.

 

Suomen Kuvalehti kysyi ministeriöstä, miksi he olivat päätyneet käyttämään joustona lukua 0,2.

VM:n finanssineuvos Mika Kuismanen selittää, että OECD:n ja komission joustoilla viitataan keskimääräisiin pitkän aikavälin joustoihin.

”Meidän muistiossa tarkastellaan spesifisti palkkamaltin vaikutusta keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen pitkän aikavälin keskimääräistä joustoa ei voida käyttää”, Kuismanen sanoo.

Kuismanen jatkaa, että palkkamaltin tarkoituksena olisi tukea vientiteollisuutta, joka maksaa keskimääräistä vähemmän veroja. Eli verokertymä pienentyisi, koska pienet palkankorotukset merkitsisivät pienempää kasvua verotattaviin palkkoihin.

Taloustieteilijä Tervala ihmettelee VM:n näkemystä.

”En ole kuullut, että laskelmissa käytettäisiin eri joustoja eri aikaväleillä. Samaa joustoa käytetään, kun arvioidaan rakenteellisia alijäämiä, riippumatta käytetäänkö aikana vuotta tai sitä lyhyempää tai pidempää aikaa”, Tervala sanoo.

Jos ottaa huomioon sen, että vientiteollisuus maksaa vähemmän veroja ja palkkamaltti vaikuttaa ansiotuloverotuksen kertymään, niin voisiko jousto olla pienempi kuin 0,5?

”Palkkamaltin keskeinen tarkoitus on viennin edistäminen. Vientiteollisuus käyttää enemmän pääomaa kuin muut alat, eikä maksa kotimaista arvonlisäveroa.”

”Jousto voi olla pienempi, mutta se tuskin on niin alhainen kuin 0,2. Jos käyttää jouston lukuna 0,4:ää, ero VM:n lukuun vuonna 2019 on silti melkein 900 miljoonaa euroa”, Tervala laskee.

 

Mitä luvuista ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) johtaman VM:n laskelmista sitten pitäisi olla mieltä? Mitä merkitystä sillä on, että palkkamaltin vaikutukset arvioidaan olevan suhteellisen vähäiset julkisen talouden tilaan keskipitkällä aikavälillä eli noin kolmen vuoden aikana?

Tervalalla on vastaus.

”Jos palkkamaltti parantaa julkisen talouden tilaa enemmän kuin VM:n laskelma antaa ymmärtää, niin leikkauksia ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan vähemmän.”

Talouden sopeutus ja leikkauslistat ja niiden kohdentaminen puolestaan ovat politiikkaa, joita ohjaavat arvovalinnat. Arvovalinnoilla puolestaan ei välttämättä ole mitään tekemistä taloustieteen kanssa.

Palkkamaltin myönteisistä vaikutuksista ovat puhuneet ja kirjoittaneet myös Aalto –yliopiston taloustieteen professorit Pertti Haaparanta ja Sixten Korkman.

Julkisuudessa Elinkeinoelämän keskusliitto, muutamat pankkiekonomistit ja Suomen hallitus ovat puolestaan olleet sitä mieltä, ettei palkkamaltti yksistään riitä. Vaikutukset olisivat heidän mukaan ”liian hitaita”.