Väestönvaihto on tuttu sana myös ruotsidemokraattien suusta – Tutkija arvioi, että Ruotsissa hallituspuolueiden sanoihin tartuttaisiin tiukemmin
Asiantuntijan mielestä poliitikot tuottavat tarkoituksella tiettyjä mielikuvia puhumalla väestönvaihdosta, mutta välttävät vastuun vetoamalla tilastoihin.
Kesän aikana on tullut ilmi, että useat perussuomalaisten ministerit, Mari Rantanen, Leena Meri ja Ville Tavio, ovat aiemmin joko julkisesti puhuneet tai tviitanneet väestönvaihdosta.
Väestönvaihtoteoriasta on keskusteltu myös länsinaapurissa. Maaliskuussa ruotsalainen TV4 uutisoi 17-sivuisesta manifestista, jossa kirjoitetaan muun muassa pyrkimyksistä korvata Ruotsin väestö muslimeilla.
Manifestin on tehnyt Insamlingsstiftelsen för svensk konservatism -ajatuspaja. Se on sidoksissa oikeistopopulistiseen ruotsidemokraattien puolueeseen. Yksi kirjoittajista on puolueen johtohahmoihin kuuluva kansanedustaja Mattias Karlsson.
Karlsson kommentoi TV4:lle dokumentin olevan keskeneräinen ja tarkoitettu tapaamiseen, jota ei koskaan pidetty. Osaa ilmaisuista hän piti liian rajuina.
”Yleisesti ottaen se mielestäni osoittaa ruotsalaisen yhteiskunnan suunnan pääosin oikein”, hän kuitenkin sanoi.
Väestönvaihto-termi esiintyi kevään aikana myös ruotsidemokraattien kansanedustajien tviiteissä ja puolueen omalla Twitter-tilillä.
Väestönvaihto on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jonka mukaan esimerkiksi juutalaiset tai muslimit pyrkivät korvaamaan valkoisen väestön länsimaissa. Suojelupoliisi on arvioinut, että teoria on olennainen osa äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamista.
Manifesti sai kritiikkiä muiden puolueiden jäseniltä. Ruotsin antisemitismin vastainen komitea kutsui sitä vihapropagandaksi.
Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius ei ole erityisesti seurannut kevään keskustelua, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Ruotsissa on perinteisesti totuttu korrektiin poliittiseen keskusteluun. Keskeinen ajatus on, että Ruotsi edustaa ihmisarvoja ja moderniutta ja toimii esimerkkinä muille. Ruotsidemokraatit ovat ravistelleet näitä perinteitä.
Stadiuksen mukaan kynnys ottaa ruotsidemokraatit mukaan poliittiseen keskusteluun on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa on ollut kynnys ottaa perussuomalaiset mukaan.
Ruotsidemokraatteja ei ole päästetty viralliseksi osaksi hallitusta. Se toimii vähemmistöhallituksen tukipuolueena.
Stadius arvioi, että Ruotsissa suhtautuminen hallituspuolueen natsi- tai salaliittoviittauksiin olisi jyrkempää kuin Suomessa.
”Suomessa on rosoisempi kulttuuri. Luulen, että Ruotsissa mediapaine olisi kovempi.”
Sekä perussuomalaiset että ruotsidemokraatit kieltävät viittaavansa salaliittoteoriaan. He sanovat puhuvansa vain tilastoista.
Pohjoismaissa on käytössä liki yhtenäinen määritelmä ulkomaalaistaustaisista. Ulkomaalaistaustaisen henkilön molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Vuonna 2021 Ruotsissa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli noin 26 prosenttia. Joka neljäs ruotsalainen on siis ulkomaalaistaustainen.
Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan Ruotsin demografinen muutos on tapahtunut useiden vuosikymmenien aikana. Ruotsi alkoi vastaanottaa ulkomailta työvoimaa jo pian toisen maailmansodan jälkeen. Suurin ryhmä oli pitkään suomalaiset.
Humanitaarisen maahanmuuton perinne on Ruotsissa pitkä ja sen osuus kaikesta maahanmuutosta on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Norjaan. 1990-luvulla Ruotsiin paettiin eniten entisestä Jugoslaviasta, 2000-luvulla Irakista ja 2010-luvulla Syyriasta. Ruotsiin on saavuttu myös lukuisista muista maista.
Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen Ruotsi on tiukentanut maahanmuuttolakejaan. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut selvästi.
Suomessa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Euroopan pienimpiä: 8,5 prosenttia vuonna 2021. Suomen maahanmuuttohistoria on lyhyt.
Länsi-Eurooppaan nähden Suomi on vastaanottanut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita varsin vähän. Heidän osuutensa maahanmuutosta on kuitenkin kohtalaisen suuri, sillä myös työperäinen maahanmuutto on ollut vähäistä.
Saukkonen sanoo, että tilastoja seuraavalle henkilölle suomalainen maahanmuuttokeskustelu vaikuttaa erikoiselta.
”Tuntuu, että meillä aika hurjasti ylikorostetaan sitä, minkä verran maahanmuuttajia on tullut.”
Saukkosen mukaan Suomen ja Ruotsin ulkomaalaistaustaisten tilastojen vertailu on vaikeaa, sillä maiden maahanmuuttohistoria on hyvin erilainen. Suomalaiset kuitenkin usein vertaavat maataan juuri tuttuun Ruotsiin.
”Joillekin tahoille se on poliittisesti tarkoituksenmukaista. Pelotellaan Ruotsin tiellä, josta minäkin olen saanut vastata kyllästymiseen asti.”
Saukkonen ei kiistä, etteikö Ruotsissa olisi maahanmuuttoon liittyviä isojakin ongelmia. Hänen mielestään kuitenkin usein unohtuu, että Ruotsi on kansainvälisesti verraten ja maahanmuuton rakenteeseen nähden onnistunut kotoutumisen edistämisessä vähintään kohtalaisesti. Esimeriksi suuri osa vaikeistakin olosuhteista tulleista on ajan mittaan löytänyt paikkansa työmarkkinoilla.
Saukkosen mukaan on päivänselvää, että kansainvälinen muuttoliike muuttaa väestön rakennetta. Väestönvaihtoteoria dramatisoi voimakkaasti tätä kehitystä: enemmistö muuttuu vähemmistöksi nopealla aikataululla.
Todellisuudessa muutokset ovat enimmäkseen pieniä, asteittaisia ja paikallisia. Muuttoliikkeen suunnat ja volyymit voivat muuttua yllättäenkin. Pitkän aikavälin arvioissa pitää siksi olla varovainen. Hän kertoo esimerkiksi kieltäytyneensä ennustamasta Helsingin väestörakennetta 2060-luvulla.
”Esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamista tai Euroopan pakolaiskriisiä ei pystytty ennustamaan.”
Saukkosen mielestä salaliittoteoriat, kuten väestönvaihdosta puhuminen, eivät saisi estää väestön muutoksien analyyttista ja rauhallista tarkastelua.
Väestönvaihtoteoriassa ajatellaan, että jokin ryhmä on vastuussa väestön vaihtumisesta.
”Tämä on tietysti absurdia. Mutta totta kai politiikalla on vaikutusta maahanmuuton määrään.”
Suomessa on viime vuosina pyritty lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Ruotsi taas halusi pitkään olla turvasatama hädänalaisille.
Saukkonen sanoo, että väestönvaihto-termi on ideologisesti hyvin latautunut. Sillä pyritään tarkoitushakuisesti tuottamaan mielikuvia, jotka ajavat salaliittoteorioiden ja ääriliikkeiden asiaa.
”On ihan selvää, mihin poliitikot pyrkivät vetoamalla tilastoihin. Väestönvaihto-termillä välitetään tiettyä viestiä, mutta ei haluta jäädä kiinni suorista yhteyksistä ryhmittymiin tai ideologioihin.”