Hoitajakriisi

Suomalaiset oppilaitokset ovat ryhtyneet joukolla yhteistyöhön Kenian maakuntien kanssa. Siitä piti tulla järjestely, jossa kaikki voittavat. Oppilaitokset kouluttaisivat kenialaisia hoitajiksi. Suomi saisi hoitajia, oppilaitokset rahaa ja maakunnat rahalähetyksiä Suomesta. Sitten asiat alkoivat mennä solmuun.

koulutusvienti
Teksti
Kati Pietarinen Veera Vehkasalo

Suomalaiset oppilaitokset ovat viimeisen parin vuoden aikana solmineet hengästyttävää tahtia sopimuksia kolmen kenialaisen maakunnan kanssa.

Useiden miljoonien eurojen sopimusten pitäisi tuoda maakunnista lähemmäs 800 opiskelijaa ainakin yhteentoista suomalaiseen ammatti- ja ammattikorkeakouluun. He opiskelisivat hoito-, siivous- ja insinöörialoilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä.

Uasin Gishun, Elgeyo Marakwetin ja Nandin maakunnista on saapunut Suomeen noin kolmesataa opiskelijaa, joista ensimmäiset valmistuvat sairaanhoitajiksi vuoden lopussa.

Uasin Gishun maakunnan maksut kolmelle oppilaitokselle ovat myöhästyneet. Laurea tiedotti 14. helmikuuta katkaisevansa opiskelijoiden opinnot, mikäli maksua ei kuulu kuun loppuun mennessä. Opiskelijoita uhkaisi silloin myös käännytys. Laurea opettaa Suomessa 67:ää kenialaista sairaanhoitajiksi.

Huolta herättävät myös joidenkin Suomessa opiskelevien kenialaisten toimeentulovaikeudet.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ongelmat liittyvät sopimuksiin, jotka on tehty Uasin Gishun maakunnan kanssa. Ne ovat tuoneet opiskelijoita Uudellamaalla toimivaan Laureaan, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKiin ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKKiin.

Sen piti olla ”täydellinen win-win”, kuten Aamulehti otsikoi elokuussa 2021: kenialaiset nuoret tulevat Tampereelle opiskelemaan ja saavat valmistuttuaan Suomesta töitä. Suomi saa kipeästi kaipaamiaan hoitajia ja TAMK ja TAKK tahkoavat rahaa. Eivätkä suomalaiset maksa penniäkään: kaiken kustantaa opiskelijoiden kotimaakunta Keniassa.

”Suomen historian suurin tilauskoulutustutkintojen kauppa Keniaan”, hehkutti puolestaan Laurea 10 miljoonan euron sopimusta tammikuussa 2022.

Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian omistama koulutusvientiyritys EduExcellence oli sopinut Uasin Gishun maakunnan kanssa 450 opiskelijan kouluttamisesta Laureassa, Metropoliassa ja Jyväskylän ammattikoulu Gradiassa. Laureaan oli tulossa kolmesataa sairaanhoitaja- ja sata fysioterapeuttiopiskelijaa.

Laurea kertoi, että maakuntahallinto maksaa tulijoiden opiskelun ja asumisen. Tiedotteen mukaan suomalaisia tutkintoja arvostettiin Keniassa.

”Tämä yhteistyöprojekti tarjoaa tasavertaisen mahdollisuuden eri lähtökohdista tuleville opiskelijoille päästä opiskelemaan Suomeen”, Laurean rehtori ja toimitusjohtaja Jouni Koski kertoi.

Vuotta myöhemmin opiskelijoista on saapunut Suomeen vain pieni osa. Uasin Gishun maakunta on maksanut Laureassa viime syksynä aloittaneiden opiskelijoiden kevään opintomaksut vain helmikuun loppuun.

Opiskelijoille asiasta kerrottiin vasta helmikuun toisella viikolla, päivä sen jälkeen, kun SK oli kysynyt Laurealta opiskelijoille tiedottamisesta. Koski kiistää, että asioilla olisi yhteyttä. Hän sanoo, että opiskelijoille ei kerrottu aiemmin, koska haluttiin olla varmoja, että kyse ei ole virheestä tai häiriöstä.

Opiskelijoita uhkaa myös asunnon menetys. Lohjalla ja Tikkurilassa he majoittuvat Forenomilta vuokratuissa asunnoissa, joiden vuokrat on maksettu vain tammikuun loppuun, Porvoossa kuukautta pidempään.

Asunnot on järjestänyt kenialainen yritys SkillDove, joka toimi sopimuksen välittäjänä.

Laurean Lohjan kampuksella kenialaisten tutorina toiminut Niina Nieminen kertoo, että asuntoasioista tiedusteltiin SkillDovelta ja Laurealta jo syksyllä, kun opiskelijat olivat huolissaan jatkosta. Vuokranmaksun päättymisestä kerrottiin heille kuitenkin vasta helmikuun alussa Forenomin kautta.

SkillDoven Suomessa asuva edustaja Danie­l Koech sanoo, että kaikkiin tiedusteluihin asumisesta on vastattu. Laurean Koski sanoo, että ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta ja opiskelijat vastaavat itse asumisestaan.

Muissakin Uashin Gishun sopimuksissa on ongelmia.

Yle kertoi joulukuussa, että maakunnan maksuja TAMKille ja TAKKille erääntyi jo kesäkuussa. Yhteensä rästissä on noin 200 000 euroa. Niitä ei ole ”länsimaisesta näkökulmasta maksettu”, TAMKin liiketoiminnan johtaja Carita Prokki muotoili SK:lle tammikuussa. Pian sen jälkeen hän matkusti Tampereen apulaispormestarin johtaman delegaation kanssa selvittämään asiaa Uasin Gishuun.

Matkan jälkeen helmikuun puolivälissä Prokki ei suostunut kommentoimaan tilannetta tarkemmin. Hän kuitenkin kertoo, että m­aksuista on lähetetty ”viimeinen muistutus”. Hän sanoo, että opiskelijoille on ilmoitettu, että opinnot jatkuvat ja toistaiseksi riskiä niiden katkeamisesta ei ole.

TAMKiin ja TAKKiin myöhässä ovat yhteensä 51 sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijan maksut. TAKKin rehtori Teppo Tapan­i kertoo, että he ovat antaneet maksuaikaa laskulle helmikuun loppuun.

Saimaan ammattiopiston yhteydessä toimiva EduSampo Oy on jo peruuttanut yhden Uasin Gishun kanssa tekemänsä sopimuksen, koska rahoja ei tullut. Opiskelijat eivät vielä ehtineet Suomeen.

Kaikki alkoi Elgeyo Marakwetista, köyhästä karjankasvattajien maakunnasta Keniassa.

Ensimmäisen sopimuksen seudulle välitti TAMKin toimeksiannosta Cornelius Kiplaga­t ja hänen Keniaan rekisteröity yrityksensä Max Global Group. Kiplagat asuu osin Suomessa, mutta on kotoisin Elgeyo Marakwetista.

Lakimuutos mahdollisti tilauskoulutusten järjestämisen ammattikorkeakouluille vuonna 2019 ja ammattikouluille vuonna 2022. Tilauskoulutuksissa jokin julkinen tai yksityinen taho tilaa kokonaisen koulutuksen.

Tilauskoulutusten yksi tavoite on Suomen osaajapulan helpottaminen. Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että Suomi t­arvitsee vuoteen 2030 mennessä 200 000 työntekijää lisää sote-alalle. Heistä vähintään 20 000:n on tarkoitus tulla ulkomailta.

Max Globalin ja tamperelaisten koulutukset sovittiin juuri hoitoalalle. Pian Kiplagat alkoi järjestellä sopimuksia myös alueen suurimpaan maakuntaan Uasin Gishuun.