Uutisanalyysi: Onko kuntaministeri Henna Virkkuselta otettu isot avaimet pois?
Vähän kärjistäen voisi sanoa, että Martti Hetemäen työryhmä pelastaa Kataisen hallituksen liian tiukoilta hallitusohjelmalinjauksiltaan. Tilanne on ainutkertainen: kuntapalveluiden ja -talouden suuria ratkaisuja linjataan hallituksen asettamassa asiantuntijaryhmässä ilman yhtäkään VM:n kuntaosaston tai STM:n vaikuttajaa, kirjoittaa kuntatalouteen erikoistunut toimittaja Eeva-Liisa Hynynen.
Puolentoista viime vuoden aikana suomen kieleen on kotiutunut uusi käsite: sote-sotku.
STM:n väki ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) vastaavat yhdessä tästä sotkusta. Ei siis ihme, jos kuntaosaston tai STM:n johdolle ei kuulunut kutsua valtiosihteeri Martti Hetemäen luotsaamaan johtoryhmään, jossa arvioidaan ja tarkennetaan hallituksen suuria rakenteellisia uudistuksia.
Sote-sotku sai alkunsa Kataisen hallituksen kunta- ja sote-linjauksista, kun hallitus päätti viedä uudistustaan kuntarakenne edellä ja valjastaa asiantuntijoiden varoituksista huolimatta sote-uudistuksensa kuntaliitosten vauhdittajaksi. Koko uudistuksen suurena ideana on ollut saada kuntia liittymään yhteen hinnalla millä hyvänsä.
Kansakunta on seurannut vuoden 2012 keväästä lähtien paikoin henkeä pidätellen sote-uudistuksen poliittisia käänteitä. Työryhmiä on tullut ja mennyt.
Eikä kuntauudistuksen tilanne ole parempi.
Valtiovarainministeriön kuntaosaston surullisen kuuluisat kuntakartat ovat jumittaneet kunnat taistelupoteroihin, kun vaihtoehtoja ei ole ollut, eikä kuntia tai asiantuntijoita ole kuunneltu.
Hallituksen suurella uudistuksilla pitäisi saada aikaan tuottavuuden nousu kuntasektorilla, mutta asiantuntijoiden mukaan nykyisillä linjauksilla saattaa seurata lähinnä ”mahalasku”.
Parhaillaan noin 40-henkisen jättityöryhmän tulisi sorvata kansanedustaja Petteri Orpon (kok) työryhmän linjausten pohjalta sote-järjestämislaki vuodenvaihteeseen mennessä.
Edelleen iso kuva on se, että sote-ratkaisut ajaisivat kuntia liitoksiin. Suurten keskuskaupunkien varaan rakentuva vastuukuntamalli, joka on ainoa hallitukselle kelpaava malli, joutuu vielä kovaan tarkasteluun perustuslakivaliokunnassa, kunhan laki sinne aikanaan ehtii.
Keskeiset terveydenhuollon asiantuntijat ovat kritisoineet sote-uudistuksen lähtökohtia, jossa sairaanhoitopiirit – terveydenhuollon tuottavin osa – pirstottaisiin suurten kaupunkien käsiin. Monet ovat pahoitelleet, että puoluepolitiikka on noussut asiantuntemuksen edelle linjattaessa ratkaisuja.
”Koko keskusteluun heijastuu, mitkä ovat sosiaali- ja terveysasioissa keskeisten ministereiden asuinpaikat. Ne ovat Kokkola, Pori, Seinäjoki ja Jyväskylä”, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén arvioi perjantaina 20. syyskuuta Talouselämä-lehdessä.
Vaalit lähenevät, gallupit pelottavat
Mitä lähemmäs kevään 2015 eduskuntavaaleja tullaan, sitä hankalammaksi hallituksen asema on käynyt kunta- ja sote-uudistusten kanssa.
Eduskunnan sisältä kerrotaan Suomen Kuvalehdelle, että hallituksella alkaisi olla jo valmiutta joustaa jopa Petteri Orpon työryhmän linjauksista, joita asiantuntijat ovat pitäneet kaiken aikaa erittäin ongelmallisina.
Elokuussa vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ehdotti jo täyskäännöstä ja umpikujan tunnustamista julkisesti, mutta tuolloin ulostuloa vielä paheksuttiin. Nyt muutamaa kannatusgallupia myöhemmin hallituksen linjaukset eivät näyttäisi olevan enää kiveen hakattuja.
Politiikan piireissä tiedetään kertoa, että Petteri Orpo ei ole ongelmallisten linjausten isä. Hänen kätensä vain sidottiin liian tiukasti toimeksiannon myötä. ”Orpolla olisi ollut valmiutta kuntien kannalta mahdollistavampiin ratkaisuihin”, SK:lle sanotaan.
Niin tai näin, hallituksen kunta- ja sote-juna on puksuttamassa tasaisella vauhdilla kohti seinää, asiantuntijapiireissä sanotaan.
Nyt esitykset tilanteen ratkaisemiseksi ovat valtiosihteeri Hetemäen työryhmän käsissä. Työryhmä joutuu puntaroimaan pian sote-ratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Tarkasteluun joutuvat myös kuntauudistuksen mantrat siitä, millaisia miljardiluokan vaikutuksia kuntaliitoksilla voi olla kuntatalouteen.
Vielä kuntauudistuksen käynnistämisvaiheessa syksyllä 2011 Henna Virkkunen ja Jyrki Katainen uskoivat kuntaliitosten tuovan miljardisäästöt.
Tiistaina 24. syyskuuta eduskunnan täysistunnossa Virkkunen vastasi opposition kansanedustajien, ex-kuntaministeri Tapani Töllin (kesk) ja Elsi Kataisen (kesk) kysymykseen kuntauudistuksen taloudellisista arvioista ja laskelmista. Laskelmia ei ollutkaan.
Ministerin mukaan ”säästöt syntyvät toiminnan muutoksilla, joihin kuntarakennepäätökset luovat pohjan. Sote- ja kuntauudistuksen yhteisvaikutuksia ja merkitystä kestävyysvajeen kattamiseen voidaan arvioida luotettavasti uudistuksien toteutumisen edetessä. Tässä vaiheessa ei sellaisen laskelman laatimiseen ole riittävän luotettavaa pohjaa.”
Perustuslakivaliokunta uudelleen töihin?
Yksi hallituksen raskaimmista ongelmista liittyy kuntien pakkoliitoksiin.
Elokuussa hallituksen budjettiriihen yhteydessä annetussa rakennepaketissa linjattiin, että valtioneuvoston toimivaltaa voidaan laajentaa keskeisillä kaupunkiseuduilla pakkoliitosten mahdollistamiseksi.
Pääkaupunkiseutua pakkoliitokset eivät koskisi, vaan sinne räätälöitäisiin metropolihallinto.
Pakkoliitoskaupunkiseuduilla kuntaliitoksia koskeva kansanäänestys olisi alueellinen, ei kuntakohtainen. Tamperelaiset voisivat halutessaan päättää Lempäälän kunnan liittymisestä enemmistön äänin.
Jo nyt tiedetään, ettei yksikään valtiosääntöasiantuntija pidä linjausta ongelmattomana. Mutta erittäin ongelmallinen on myös ajatus laajoista pakkoliitoksista, jossa perusteena olisi yhdyskuntarakenne, eivät kansalaisten perusoikeudet palveluihin.
Nyt Kataisen hallituksen taustavaikuttajat ovat laatineet tilannearvion, jonka mukaan kunta- ja sote-uudistuksia on fiksattava jossain määrin uusiksi – kertomatta sitä kuitenkaan kansalle ääneen. Kokoomuksen ja erityisesti Sdp:n kannatuslukemat ovat olleet gallupeissa murheellisia.
Kuntaväki viestittää parhaillaan kaupunkiseutujen kehyskunnista, että hallituspuolueet ovat pettäneet puolueidensa kuntavaikuttajat. Vielä eduskuntavaaleissa 2011 ja kuntavaaleissa 2012 Kataisen johdolla hallitussekstetin jokainen puheenjohtaja toisti, että pakkoliitoksia ei tule.
Miksi mieli muuttui?
Muutama politiikan konkari väittää, että budjettiriihessä kyseessä oli kokoomuksen vallan näyttö, jossa pakkoliitoksia tiukasti vastustanut Sdp ryvetettiin.
”Kokoomuksen apupuolueena pakkoliitoksia ajoi voimakkaimmin vasemmistoliitto”, yksi vaikuttaja kertoo.
Lisäksi ministeri Virkkuselle haluttiin ”työvälineitä painostaa kehyskuntia ruotuun”. Pakkoliitoksista haluttiin pelote suurten kaupunkiseutujen kehyskunnille.
Kuntauudistuksen tiimalasissa hiekka valuu kuitenkin nopeammin kuin Virkkusen komppania toivoisi. Aikataulu alkaa olla pakkoliitoksille mahdoton tällä hallituskaudella.
”Ellei sitten pakkoliitoksia haluta ’pieraista’ eduskuntavaalien 2015 alle vaalivaltiksi”, yksi kunta-asiantuntija naurahtaa.
Perustuslakivaliokunnassa pakkoliitospykälän käsittely saattaa muodostua raskaaksi prosessiksi. Kuntarakennelaki saatiin viime kesäkuussa valiokunnasta ulos vaivoin – ja uudistuksen aikatauluja oleellisesti viivyttäen.
Mahdollisesti koko kuntarakennelaki tulee avata uudelleen ja tuloksena saattaa olla hallituksen kannalta pahimmillaan bumerangi. Nyt puututtaisiin perustuslain keskeiseen kohtaan: kunnalliseen itsehallintoon. Kataisen komppaniassa tiedetään, että edessä on ongelmia.
Se, mikä näytti vielä budjettiriihen elokuun öiden neuvotteluissa huippuidealta, alkaa näyttää syksyisessä päivänvalossa harhalaukaukselta omaan jalkaan.
Kerrotaan, että diplomaattina tunnettu Petteri Orpo joutuu parhaillaan sammuttamaan tulipaloja Turun seudun kehyskuntien valtuustojen kokoomusryhmittymissä.
Kokoomusryhmässä halua mittauttaa Virkkusen luottamus
Viime huhtikuussa oikeuskansleri Jaakko Jonkan ratkaisu lykkäsi oleellisesti kuntauudistuksen aikatauluja.
Mahdollisten uusien kanteluiden suma kehyskunnista ja riski jäädä kiinni tökeröstä hallinnosta uudelleen ei houkuta Kataisen hallitusta euro- ja eduskuntavaalien lähetessä.
Oikeuskansleri on ollut liian usein mainittu taho Kataisen hallituskaudella. Ja kuinka monta moitetta hallituksen uskottavuus kestäisi?
”Voisi kai sanoa, että kuntaministeri Virkkuselta on otettu isot avaimet pois. Hänen osastonsa ei ole pöydässä, jossa linjataan kuntatalouden tulevaisuus ja siihen liittyvät kovat esitykset”, yksi politiikan vaikuttaja sanoo.
Toinen arvioi, että tällainen johtopäätös on ”kenties oikeansuuntainen”. Kolmas haastateltu sanoo, että ”kuntaosaston fasadi ehkä pysyy pystyssä, mutta kova valta puuttuu”.
Virkkusen yksiniittinen käytös kuntavaikuttajia kohtaan on hiertänyt hallituksen sisällä uudistuksen alusta alkaen. Niin kauan kuin kannatusgallupit ovat näyttäneet kohtuullisilta, Katainen on voinut antaa Virkkusen johtaman kuntaosaston jatkaa kuntakentän hämmentämistä isolla kauhalla. Nyt puuro on jo liian sakeaa.
Kokoomuksella on käsissään noin 18 prosentin kannatus, taustalla kapinoivat kehyskunnat, edessä uhka kanteluista oikeuskanslerille, perustuslakivaliokunnan riskin sisältävät lausunnot sote-järjestämislaista ja kuntarakennelakiin liitettävistä pakkopykälistä. Vähempikin riittäisi synnyttämään paniikkia puolueen sisällä.
Kun Kataisen hallitus ei voi menettää kasvojaan keskeiseksi nimeämänsä suuren uudistuksen kanssa, eikä rohkene pyytää kuntakentältä anteeksi aiheuttamaansa sotkua, valtionhallinnon kokeneet virkamiehet saavat sotkun käsiinsä.
Uudistukselle on kertynyt jo poliittinen hintalappu. Maria Guzenina-Richardson (sd) sai lähteä viime kesän Sdp:n ministerikierrätyksessä peruspalveluministerin paikalta.
Demarien kannalta hyvä asia on, että uudistusta luotsaa nyt peruspalveluministeri Susanna Huovinen, jolla ei ole vanhaa kuormaa rasitteenaan.
Jyrki Kataisen luottoministeri Henna Virkkunen on puolueensa varapuheenjohtaja. Ministerin vaihto tai kierrätys tuskin tulee kokoomuksessa kysymykseen. Silti puolueen riveistä kerrotaan, että eduskuntaryhmässä osalla jäsenistä olisi halua mittauttaa jo Virkkusen luottamus.
Muuttuvatko kokoomuksen puheet syksyn aikana kunta- ja sote-uudistuksista?
Ainakin kokoomuksen näkyvät naiskansanedustajat ovat alkanet puhua sote-palveluiden valinnanvapaudesta ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, jota sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on käynnistämässä.
Vähemmän on puhuttu vastuukuntamallista ja pakkoliitoksista, joista on vajaassa kuukaudessa tullut pahanmakuinen sana, vaikka kokoomus pakkoliitoksia pitkään Sdp:ltä vänkäsi.
”Eivät myönnä mitään. Kiistävät uutisesi. Vastuuta kannetaan, ollaan reiluja ja kuunnellaan kansalaisia. Saatpa nähdä”, yksi politiikan vaikuttaja kommentoi.
Ministeri Virkkunen saa juosta kuntauudistuksen ilosanomaa keskiviikkona 25. syyskuuta käynnistyvällä maakuntakierroksella – ja kertoa kehyskunnille odotettavissa olevista pakkoliitoksista – joita tuskin tulee.
Valtiosihteeri Hetemäen työryhmä oikoo sillä välin Virkkusen hallinnon ja STM:n aikaan saamia solmuja. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että Hetemäen työryhmä pelastaa Kataisen hallituksen liian tiukoilta hallitusohjelmalinjauksiltaan.
Tilanne on ainutkertainen: kuntapalveluiden ja -talouden suuria ratkaisuja linjataan hallituksen asettamassa asiantuntijaryhmässä ilman yhtäkään VM:n kuntaosaston tai STM:n vaikuttajaa. Julkisuudessa hallitus tuskin myöntää tätäkään.