Oikeusoppineet: Oikeuskanslerilta ”vakava moite” ja ”selvä ohjeistus” hallitukselle

Kotimaa 12.4.2013 08:10

Oikeuskansleri ratkaisi kantelut kunta- ja sote-uudistuksien menettelyistä. Ratkaisu oli vakava moite ja toimintaohjeistus pääministeri Jyrki Kataisen hallitukselle, oikeusoppineet sanovat. Pääministeri ei myönnä hallituksensa saaneen moitteita.

Kuva Hannu Lindroos.

Keskiviikkona 10. huhtikuuta Ylen uutiset tavoitti pääministeri Kataisen (kok) tuoreeltaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan annettua ratkaisunsa kuntapäättäjien, vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärven ja yksittäisten kansalaisten tekemistä kanteluista.

Katainen katsoi, ettei oikeuskansleri moittinut päätöksessään hallitusta. ”Hän vastasi vain kanteluun”, pääministeri kommentoi.

MTV3:n uutisten mukaan Katainen totesi eduskunnassa toimittajille, että ”ei kannata provosoitua. Oikeuskansleri teki päätöksen kanteluihin ja kantelun jättäneille sillä on varmasti merkitys.”

Oikeuskanslerin ratkaisu ei ole ”myötätunnon ele kapinakunnille”, vaan ratkaisu linjaa kuntarakennelakiesityksen käsittelyä eduskunnassa koko kevätkauden.

Linjaukset sotesta oltava

Oikeuskansleri linjasi ratkaisussaan, että eduskunnalla tulee olla kuntauudistuksen aikatauluja käsitellessään riittävät sote-linjaukset tiedossaan ja kunnilla ne tulee olla kuntarakennelain astuessa voimaan.

Oikeuskansleri katsoi, että kunta- ja sote-uudistuksia on viety eteenpäin eritahtisesti, mikä on kuntien kannalta ongelmallista. Kuntien pitäisi ryhtyä selvittämään kuntaliitoksia, mutta vielä on auki, mitä kuntien sote-palveluile tapahtuu.

Tähän mennessä kunnat ovat joutuneet kahdelle lausuntokierrokselle kuntakartoista ja kuntarakennelaista tietämättä sote-linjauksista oikeastaan mitään muuta, kuin että sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Tosin välillä sekin on ollut epävarmaa.

”Ojennus ja ohjeistus hallitukselle”

Myöntääpä Kataisen hallitus oikeuskanslerin ratkaisun merkityksen tai ei, oikeuskansleri asetti sen nojalla uudet askelmerkit hallitukselle.

”Kyseessä on vakava moite ja hallituksen pitää ottaa se sellaisena. Oikeuskansleri viitoitti rakennelain käsittelyn eduskunnassa ja varmisti, että kuntarakennelaki voi tulla voimaan vasta kun kunnilla on riittävä tieto sote-linjauksista”, sanoo akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.

”Ratkaisu oli selvä ojennus ja ohjeistus hallitukselle, miten uudistusta tulee viedä eteenpäin. Oikeuskansleri selvästikin uskoo, että hallituksessa istuu sivistyneitä ja puhetta ymmärtäviä ihmisiä, joille ei tarvitse huutaa”, arvioi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

”Oikeuskanslerin ratkaisu asettaa selkeät vaatimukset sille, millainen tieto eduskunnalla ja kunnilla pitää olla säädettäessä ja toimeenpantaessa kuntarakennelakia. Ratkaisu on jo ehtinyt muuttaa hallituksen linjausten aikataulua. Tuskin hallitus olisi keskiviikkona 10. huhtikuuta päättänyt antaa eduskunnalle sote-linjauksia 15. toukokuuta mennessä ilman oikeuskanslerin opastusta”, katsoo Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.

Oikeuskanslerin ratkaisun merkitys ei kuitenkaan avautunut vielä ratkaisun antamispäivänä kaikille hallituspuolueiden kansanedustajille.

Kuntarakennelain lähetekeskustelussa vantaalainen kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok) katsoi oikeuskanslerin asettuneen hallituksen linjoille:

”— On syytä kiittää edustaja (Markus) Mustajärveä, että hän otti asian esille tehdessään kantelun oikeuskanslerille, joka totesi tänään, että hallituksen linja, hallituksen tapa toimia tässä asiassa on juuri oikea tapa. Hallituksen ja oikeuskanslerin näkemykset ovat siinä suhteessa aivan samansuuntaiset: kuntarakennelain voimassa ollessa meillä on kaikki sote-ratkaisut tiedossa, ja niin kuin ministeri (Henna Virkkunen) tänään on kertonut, me tulemme saamaan varsin pian myöskin uusia linjauksia ja linjauksen tarkennuksia sote-ratkaisuun.” (Ote eduskunnan istunnon pöytäkirjasta.)

”Tätä teatteria en ymmärrä”

Opposition vahva kuntavaikuttaja, kansanedustaja ja ex-kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) sanoo olevansa jo väsynyt teatteriin, jota hallitus pyörittää julkisuudessa kunta- ja sote-uudistuksista puhuessaan.

”Uudistus etenee kuin juna. Tätä se on ollut. Sote-linjausten piti tulla ensin vuosi sitten keväällä, sen jälkeen alkusyksystä, ennen kuntavaaleja, ennen joulua, tammikuun lopulla, sitten selvitysmiesten raportin julkistamisen yhteydessä 19. maaliskuuta ja nyt lähdetään uudelle kierrokselle ties miltä pohjalta”, Tölli muistuttaa.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on vaikeaa.

”Mutta tätä teatteria en ymmärrä. Minusta se halventaa parlamentarismia ja loukkaa kansalaisia. Ikään kuin ihmiset eivät näkisi, mihin jamaan kunta- ja sote-uudistukset ovat ajautuneet juuri siksi, että hallitukselta ja erityisesti kunta- ja sote-uudistuksia luotsaavilta ministereiltä puuttuu nöyryyttä.”

Tapani Tölli kiittää oikeuskanslerin kannanottoa.

”On tässä maassa sentään vielä laillisuusvalvoja hallituksellakin. Arvostaisin, jos hallitus myöntäisi suoraan, että pyyhkeet saatiin ja menettelyt korjataan.”

Tölli on siviiliammatiltaan kunnanjohtaja. Kunnallisen itsehallinnon perustuslain suoja on hänelle työnsä kautta itsestäänselvyys, josta ei pitäisi joutua edes keskustelemaan ääneen.

”Nyt itsehallinnon perään pitää kysyä joka ainoa päivä. Miten valtakunta voi joutua sellaiseen tilaan, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ei kuuntele ensimmäistäkään kunta-asiantuntijaa, ei oikeusoppineita, ei kuntaprofessoreita, ei kuntapäättäjiäkään. Ja sama menettely näyttää toistuvan sosiaali- ja terveysministeriössä”, hän ihmettelee nyt.

”Jos saisin nuhteet ja uudet toimintaohjeet oikeuskanslerilta, en kehtaisi leikkiä, että niitä ei ole tullutkaan.”

”Varmistettava asiallinen prosessi”

Vaikka pääministeri ei julkisuudessa myönnä hallituksensa saaneen pyyhkeitä oikeuskanslerilta, ei hallitus ole kuitenkaan läpeensä kuuro.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän Halken varapuheenjohtaja ja keskeinen ministeri kuntauudistuksessa, nimenomaan metropolikysymyksissä.

Kiuru lupaa hallituksen ottavan vakavasti oikeuskanslerin linjaukset. Hän muistuttaa, että kunta- ja sote-uudistuksissa on kysymys kansalaisten tärkeimmistä peruspalveluista.

”Siksi hallituksen ja eduskunnan on kyettävä luomaan rakennelakiesityksen ja sote-linjausten käsittelystä sellainen prosessi, joka kestää kovankin läpivalaisun. Meillä ei ole varaa huonoon lakiin.”

Kiuru myöntää, että hallituksen asettama aikataulu on tiukka, eikä tähänastinen prosessi ole ollut ongelmaton.

”Meidän on kyettävä varmistamaan, että eduskunnan valiokuntiin kuultaviksi tulevilla asiantuntijoilla on tieto olennaisista sote-linjauksista, kun heitä kuullaan kuntarakennelaista. Kyseessä ei voi olla näennäiskuuleminen.”

Kiuru painottaa, että samoin kansanedustajilla itsellään täytyy olla riittävä tieto, kunhan lakia aletaan käsitellä eduskunnassa.

”Ja sama oikeus koskee kuntia rakennelain tullessa voimaan. Siksi lain voimaan tullessa on tiedettävä kuntauudistukseen liittyvistä muistakin kokonaisuuksista pääpiirteet, kuten on yhdessä linjattu.”

Ministerin mielestä on hyvä asia, että oikeuskansleri asetti kuntarakennelain käsittelylle oikeutetusti selvät reunaehdot.

”Nyt niitä on vain noudatettava.”

”Täällä yritetään järjestää vielä palveluja”

Kun Helsingistä ajaa 270 kilometriä koilliseen, kunta- ja sote-uudistuksista käytävä keskustelu näyttäytyy lähinnä isojen poikien ja tyttöjen valtapelinä ja laatikkoleikkeinä, joilla on vain vähän tekemistä kansalaisten palveluiden ja kuntien arjen kanssa.

”Täällä yritetään järjestää kuntalaisille vielä palveluja, vaikka meitä ilmeisesti odottaa vuosien roikottaminen erilaisissa selvitysprosesseissa ja hallitus leikkaa meiltä vuosi toisensa jälkeen valtionosuuksia”, sanoo Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen.

Mediassa Laukkanen on viimeisen puolentoista vuoden ajan nimetty kuntakapinalliseksi, kapinajohtajaksi ja -kenraaliksi. Ja hän on yksi niistä kuntavaikuttajista, jotka tekivät kantelun oikeuskanslerille.

Heikki Laukkanen sanoo murehtivansa kuntauudistuksesta käytävää poliittista keskustelua. 7 000 asukkaan maaseutukunta on näissä keskusteluissa aina altavastaaja.

Murheellisin Laukkanen sanoo olevansa kuitenkin siitä keskustelusta, jota kunnan on pitänyt käydä oman etujärjestönsä Kuntaliiton suuntaan. Kuntaliiton hallituksen ovat miehittäneet Kataisen hallituksen puolueiden kärkivaikuttajat.

”Olemme joutuneet kysymään julkisuudessa kunnallisen itsehallinnon ja kuntien oikeuksien perään vähän väliä, koska etujärjestömme ei ole hoitanut tehtäväänsä. Kuntaliiton ykkösjohto ja poliittinen johto on piiloutunut Kataisen hallituksen selän taakse katselemaan, kuinka iso osa etujärjestön jäsenkunnista ajetaan alas.”

Laukkanen kertoo kunta-alan professorien sanoneen, että kuntauudistuksen ensimmäinen uhri on kunta-valtio-suhde.

”Aiemmin kunnallisella itsehallinnolla on ollut merkitys, koska se nauttii peräti perustuslain suojaa. Nyt Kataisen hallitus on madaltanut keskustelun sellaiselle tasolle, jossa kunta on vain iskuja ja käskyjä vastaanottava osapuoli. Hallintoalue, joka voidaan pilkkoa tai liittää toiseen alueeseen tuosta vain.”

Siksi oikeuskanslerin ratkaisu oli Laukkasesta tervetullut.

”En ajatellut olevani kapinallinen kantelua tehdessäni. Ajattelin, että jos Kuntaliitto olisi hoitanut tehtävänsä, minun ei olisi tarvinnut kannella. Oikeasti haluaisin paneutua siihen, että johtamani kunnan asukkaat saavat palvelunsa. Tämä uudistus ei näytä edistävän sitä asiaa.”