Ukrainalaisia sota­pakolaisia ”veivattiin” ali­palkatuiksi yrittäjiksi työ­maalla Tampereella, Rakennus­liiton tarkastus paljasti

Ukrainalaiset olivat tienneet työskentelevänsä yrittäjinä, mutta eivät Rakennusliiton mukaan ymmärtäneet, mitä se käytännössä tarkoittaa.

rakennusala
Teksti
Aurora Rämö

Tampereen Sulkavuoren jätevesipuhdistamon työmaalla on harjoitettu työperäistä hyväksikäyttöä.  

Rakennusliitto teki viikko sitten perjantaina tarkastuksen, jossa selvisi, että kolmisenkymmentä ukrainalaista sotapakolaista toimii ymmärtämättään kevytyrittäjinä. 

Heille on maksettu alle puolet asianmukaisesta palkasta.  

Keskuspuhdistamo on Tampereen ja viiden ympäryskunnan hanke, jonka pääurakointi on jaettu kahdelle yritykselle, Kreatelle ja rakennusyhtiö Aki Hyrkköselle.  

Pääurakoitsijoiden edustaja oli kertonut tarkastajille, että ukrainalaiset olivat tulleet töihin suomalaisen alihankkijan kautta latvialaisen hyväntekeväisyysjärjestön avustuksella.  

”Että heillä on työmaalla hyvä järjestely, että hyväntekeväisyysjärjestö tuo näitä työntekijöitä”, tarkastuksessa mukana ollut Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström sanoo. 

Nopealla nettihaulla selvisi, että latvialainen yritys oli tavallinen työtä vuokraava firma, joka ei väitä olevansa hyväntekeväisyysjärjestö.  

Sama firma oli välittänyt jätevesipuhdistamon työmaalle muitakin työntekijöitä niin sanottuina lähetettyinä työntekijöinä, jotka olivat työsuhteessa Latviaan.  

”Jostain syystä nämä kolmekymmentä kaveria eivät olleet lähetettyjä työntekijöitä Latviasta, vaan heidät oli veivattu yrittäjiksi”, Malmström sanoo.  

Kuvio on sanalla sanoen sekava.  

Ukrainalaiset laskuttivat suomalaisen laskutuspalvelun kautta, mutta ei ole selvää, kuka palkat lopulta maksoi. 

Suomen Kuvalehti ei tavoittanut suomalaista alihankintafirmaa, jonka kautta ukrainalaiset olivat päätyneet Tampereelle. Myöskään latvialainen yritys ei vastannut yhteydenottoihin. 

Keskusvedenpuhdistamon toimitusjohtaja Timo Heinonen ohjasi yhteydenotot toiselle pääurakoitsijalle Kreatelle, joka sanoi selvittävänsä asiaa, mutta ei suostunut kommentoimaan enempää.  

”Tulemme yrityksenä ulos tästä lähiaikoina”, projektijohtaja Jussi Kiuru sanoo puhelimessa.  

Hänen mukaansa kukaan työmaalla ei kuitenkaan ole luullut, että ukrainalaiset olisivat tulleet töihin hyväntekeväisyysjärjestön kautta.    

Rakennusliiton mukaan jätevesipuhdistamon työmaalla työskentelevät ukrainalaiset ovat kokeneita ammattiraudoittajia.  

Palkkalaskelmista selvisi, että he olivat laskuttaneet työstään noin 14 euroa tunnilta, mikä on yli puolet vähemmän kuin mitä yrittäjänä tulisi laskuttaa. Summasta jäi käteen noin kymmenen euroa tunnilta. 

Ukrainalaiset työskentelivät arkisin kymmenen tuntia ja lauantaisin kuusi tuntia.  Marraskuun palkkoja oli maksettu vasta tammikuun puolivälissä.  

Ukrainalaiset olivat tienneet työskentelevänsä yrittäjinä, mutta eivät olleet Rakennusliiton mukaan ymmärtäneet, mitä se käytännössä tarkoittaa.  

”He olivat siinä uskossa, että ovat jollain tavalla työsuhteisia, vaikka palkka tulee eri kautta”, Malmström sanoo.   

Liitto toivoo, että epäselvässä tilanteessa pääurakoitsija ottaisi ukrainalaiset omille palkkalistoilleen.  

”Pahimmassa tapauksessa heiltä loppuvat nyt työt ja majoitus menee alta.” 

Ongelma on nykyään yleinen, eikä koske pelkkiä sotaa paenneita ukrainalaisia, vaan monia EU:n ulkopuolelta tulleita työntekijöitä.  

Pääkaupunkiseudun tarkastuksissa ilmenee viikoittain syitä epäillä, että rakennuksilla työskennellään pakkoyrittäjinä.  

Työnantajapuolen liitto Rakennusteollisuus on tietoinen ulkomaisten työntekijöiden siirtämisestä kevytyrittäjiksi.  

”Tämä on todella iso vyyhti. Olemme Rakennusliiton kanssa samalla puolella tässä, emme hyväksy kenenkään riistoa”, vastaava lakimies Ville Wartiovaara sanoo. 

”Näissähän käytetään usein ihmisten hädänalaista tilaa hyväksi.” 

Liitot ovat törmänneet kahdenlaisiin tapauksiin.  

Aliurakointiyritys, yleensä tilausketjun alapäästä, on palkannut esimerkiksi ukrainalaisia yrityksensä palkkalistoille. Viikon kuluttua työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta tienata pari euroa enemmän, jos työnantaja saa luvan ilmoittaa heidät kevytyrittäjiksi.  

Yritys jättää kertomatta, että se tarkoittaa useiden vastuiden siirtymistä työntekijälle. Hän lakkaa olemasta oikeutettu sairausajan palkkaan, lomarahoihin, eläkkeeseen ja vakuutuksiin.    

Työntekijät harvoin osaavat suomea, eivätkä ymmärrä, mitä allekirjoittavat. Vaihtoehdoksi tarjotaan työsuhteen katkaisemista.  

”Minullakin on yksi tapaus, jossa tilaaja ilmoitti suoraan, että kun ulkomaalaiset henkilöt eivät oikein ymmärrä sopimustekstiä, hän ilmoitti itse heidät kevytyrittäjiksi. Ja kun he eivät itse osaa laskuttaa, tilaaja laskutti heidän puolestaan. Eli tilaaja laskutti itse itseään”, Wartiovaara sanoo.  

Joissain tapauksissa työntekijät eivät edes tiedä olevansa kevytyrittäjiä. 

Rakennuksilla työskenteleviä vaaditaan pitämään rinnassa kuvallista henkilötunnistetta, jossa lukee nimen, syntymäajan ja veronumeron lisäksi työnantajan nimi.  

Kevytyrittäjien tunnisteessa pitäisi kertoa heidän olevan itsenäisiä työnsuorittajia, mutta ulkomaisten kortissa lukee usein joko tilaajayrityksen tai laskutuspalvelun nimi.  

”Se on valitettavasti se todennäköisin tilanne. Silloin pääurakoitsija ei pääse kiinni siihen, että työmaalla on kevytyrittäjiä. Tilaajavastuulaki ei aseta minimilaskutushintaa, koska henkilöt eivät ole perusolettamuksen mukaan työsuhteisia”, Wartiovaara sanoo.  

Rakennuttajilla tai urakoitsijoilla saattaa olla yrityskohtaisia ehtoja, kuten ketjutuskieltoja tai vaatimus ilmoittaa kevytyrittäjistä, mutta laajempaa rajoitusta ei ole.

”Olemme tulkinneet, että olisi kilpailuoikeudellisesti ongelmallista, mikäli lähtisimme esittämään jäsenistölle kevytyrittäjien käyttämisen kieltoa”, Wartiovaara sanoo.

Laskutuspalveluiden perustaminen sen sijaan pitäisi saada paremman valvonnan alle.  

“Valvotaanhan muitakin aloja.” 

Palvelut, joiden kautta kevytyrittäjiksi ilmoittaudutaan, eivät välttämättä vaadi vahvaa tunnistautumista. Työnantaja voi syöttää tiedot ilman lupaa.  

Noin viidestäkymmenestä laskutuspalvelusta vain viisi kuuluu Uusi työ -nimiseen yhdistykseen, joka ajaa kevytyrittäjien etuja. Nämä palvelut ovat pääasiallisesti luotettavia ja edellyttävät esimerkiksi vakuutusten ottamista.   

Wartiovaara tietää tapauksia, joissa kevytyrittäjiä käyttänyt yritys on perustanut oman laskutuspalvelun ja ilmoittanut työntekijänsä toimimaan sen kautta.  

”Törmäsin sellaiseen viimeksi eilen ja edellisen kerran viime viikolla.”