KATASTROFI LAUTASELLA

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Vuonna 1798 englantilainen Thomas Malthus ennusti teoksessaan An Essay on the Principle of Population, että ihmiskunta lisääntyy nopeammin kuin ruoantuotanto. Lopulta nälänhätä ja taudit pysäyttävät väestönkasvun. Väestötieteilijä oli väärässä. 

Malthusin ajoista maapallon väkiluku on kasvanut miljardista 7,9 miljardiin.

Tärkeimmistä ravinteista typpi vaikuttaa eniten sadon määrään. Maaperän bakteerit kierrättävät typpeä luontaisesti, sitä on sitoutunut eloperäisiin maalajeihin kuten turpeeseen ja multaan. Kotieläinten lannasta peltoihin palautuu typpeä, mutta sekään ei turvaa ravintoa kasvavalle väestölle.

Meidät ruokkii pieni, nuppineulan pään kokoinen rae: typpilannoite.

Väkilannoitteessa on nimensä mukaisesti paljon kasvuvoimaa. Kilolla typpeä kasvatetaan Suomessa keskimäärin 40 kiloa vehnää.

Liika lannoitus rehevöittää, pilaa pohjavesiä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Mutta globaali maatalous on täysin sidoksissa teolliseen apulantaan. Eri tutkimuksissa on päädytty arvioon, että ilman typpilannoitteita maapallon väkiluku olisi 40–50 prosenttia nykyistä pienempi.

Lannoitteiden – ja niiden mukana viljan ja lihan – hinnat ovat nousseet ennätyksellisen nopeasti ennätyksellisen korkeiksi. Syynä on kallis energia ja Ukrainan sota.

Suomessa ruokaan kuluu enemmän rahaa, mutta Afrikkaa uhkaavat mellakat ja nälänhätä. Leipää ei riitä kaikille. 

Venäjä hyötyy vanhasta saksalaiskeksinnöstä

Ammoniakki, NH3, on typpilannoitteen pääraaka-aine. Se valmistetaan ilman typestä   ja maakaasun vedystä. Menetelmää on kutsuttu 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi.

Ukrainan sota on paljastanut karun tosi-asian: Suomen viljasato on riippuvainen Venäjästä. 

Yara, norjalainen lannoitejätti, on valmistanut typpilannoitteet pitkälti venäläisestä ammoniakista Siilinjärven ja Uudenkaupungin tehtaillaan. Lännen talouspakotteet lopettivat tuonnin raiteita pitkin itärajan takaa. Raju muutos koskee koko maailmaa: Venäjä on suurimpia pelureita valmiiden lannoitteiden ja ammoniakin kaupassa. 

”Globaalit raaka-ainevirrat muuttavat suuntaa”, sanoo Yaran Uudenkaupungin tehtaan johtaja Teija Kankaanpää. 

Jatkossa Yara laivaa kaiken ammoniakin Suomeen, muun muassa Britannian ja Hollannin tehtailtaan. Euroopan-tuotanto on sekin kytköksissä itään: ammoniakin tärkein raaka-aine on maakaasu, josta pääosa tulee putkea pitkin Venäjältä. Kestää aikansa korvata maakaasu valtamerilaivojen kuskaamalla LNG:llä, nestemäisellä maakaasulla. 

Markkinaa ravistelee kaksoissokki: epävarmuus lannoitteiden riittävyydestä ja ennätyskalliit hinnat. 

Jo ennen Ukrainan sotaa maakaasun hinta oli kohonnut raketin lailla Euroopassa. Arvokas kaasu nosti ammoniakin ja lannoitteiden tuotantokustannukset pilviin. 

Kallistuva energia ja Venäjä-kaupan loppu nopeuttavat irtaantumisesta fossiilisesta maakaasusta. Yara käynnistää ensi vuonna vihreän ammoniakin pilottilaitoksen Norjassa. Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin suurten määrien valmistus on  kannattavaa. 

Norjalainen lannoitejätti Yara valmistaa kolmanneksen maailman ammoniakista. Tehtaita on 14 maassa.

Aikoinaan Typpi Oy teki ammoniakkia Oulussa. Enää Suomessa ei ole tehdasta. Huoltovarmuuskeskuksen varasto riittää enimmillään kuukausiksi. Lisäksi Yara säilöö ammoniakkia toimituskatkosten varalle. 

Varastot takaavat, että lannoitteita riittää myös poikkeusoloissa, ainakin joksikin aikaa.

Ennätyskallis typpilannoite lisää kiloja vehnälaariin

Eskolan tilan Kylänpää-lohkolla kasvaa kevätvehnää. Lannoitussuositus on 155 kiloa typpeä hehtaarille. Lannoitus nostaa jyvien määrää, loppukesästä niiden laatua, valkuaispitoisuutta.

Suomalaiset viljelijät ovat ostaneet lannoitteita viidenneksen tavallista vähemmän kesälle 2022. Tuhannen kilon säkki maksaa 800–950 euroa.

Loimaalaista Hannu Eskolaa, päätoimista viljanviljelijää, lannoitteiden hinnat eivät säikäytä. Myös viljojen hinnat hipovat ennätyksiä. Vehnästä on luvattu keväällä 430 euroa tonnilta. Syksyn hinta on 350 euron tietämillä.

”Jos pellot ovat kunnossa ja kelit vähääkään suosii, voi tehdä hyvän tuloksen.” 

Laskutoimitus vehnällä: viiden tonnin hehtaarisato, 1 750 euroa myyntituloa. Lannoitekustannus jää maltilliseksi, noin neljännekseen myyntitulosta.

Mutta riskit viljelyssä kasvavat.

Sää on arvaamaton tekijä: Suomen viljasato on viime vuosina vaihdellut 2,6 miljardista 3,9 miljardiin kiloon.

Eskola viljelee vehnää, ohraa, ruista, kauraa, rapsia ja hernettä 350 hehtaarilla.

”Jos kelit sohlaavat, kalliita tuotantopanoksia menee hukkaan.”

Etujärjestö MTK:ssa uskotaan, että täsmäviljely yleistyy. Parhaille lohkoille täysi lannoitus, huonoimmat kesannolle ja nurmelle. Lisää orgaanisia kierrätyslannoitteita ja typensitojakasveja, jotka vähentävät ostettavan väkilannoitteen tarvetta.

Eskolan pelloille levitetään lähitilojen lantaa 35 hehtaarille. Apila sitoo typpeä 20 hehtaarin kesannolla. Saman verran viljellään hernettä, typensitojakasvia. Typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä ja apilan viherlannoituksella voi vähentää väkilannoitteen käyttöä jopa puolella.

Kevätvehnä vaatii runsaasti typpeä. Loppukesän lannoitus nostaa jyvän valkuaispitoisuutta, mikä parantaa vehnätaikinan sitkoa. Näillä näkymin viljelijä ei hyödy myllylaadusta, sillä leiväksi ja rehuksi kelpaavasta vehnästä maksetaan lähes yhtä paljon. 

Lisälannoitus olisi rahan levittämästä taivaan tuuliin.

Suomi viljelee oman vehnänsä, Tunisia ostaa Ukrainasta

Suomessa kotimaista vehnää riittää myllyille katovuosia lukuun ottamatta.   Tunisiassa syödään paljon valtion tukemaa, tuontivehnästä tehtyä leipää.

Kevät 2022, Tampere. Linkosuon leipomo kamppailee kurimuksessa. Vehnä- ja kaurajauhot ovat kallistuneet yli 70 prosenttia, maakaasulasku on hypännyt satatuhatta euroa kuukaudessa. 

Suomessa leivän hinta nousee tänä vuonna 10 prosenttia, Pellervon taloustutkimus PTT on ennustanut. Leipomoilla on paine korottaa hintoja selvästi enemmän. 

”Yksin vilja ja maakaasu ovat lisänneet kustannuksia yli 10 prosenttia”, kertoo Linkosuon toimitusjohtaja Jyrki Karlsson. 

Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella lukuisat leipomot käyttävät uuneissa maakaasua. Hinta ei ole ainoa riski. Venäjän suljettua putken kaasun saanti voi vaikeutua kesän jälkeen. Sähköuuni on kallis investointi. Nopein ja halvin vararatkaisu on käyttää öljyä.

”Se ei ole missään nimessä hyvä ympäristön kannalta.”

Kevät 2022, Tunis. The Washingon Post -lehden toimittaja vierailee Mohamed Lounissin leipomossa Tunisian pääkaupungissa. Vehnäjauhoista on pulaa, leipomo on ollut yli viikon kiinni. Kun ovet ovat taas auki, kadulla kiemurtelee jono. Usein myytävä loppuu kesken, silloin nyrkit heiluvat.

Pohjois-Afrikassa halvin leipä on valtion tukemaa, niin myös Lounissin patongit. Egyptissä leipä, aish, tarkoittaa elämää: se on ravinnon ja rauhan perusta.

Ukrainan sota on nostanut viljojen hintoja ja vaikeuttanut kauppaa; Mustanmeren vientisatamat ovat kiinni. Tunisia on yksi Ukrainan ja Venäjän vehnästä riippuvaisista maista. Jos leipä loppuu tai se kallistuu rajusti, kansa lähtee kaduille. 

Maailman köyhimmissä maissa koetaan ruokakriisi. On arvioitu, että tänä vuonna kallis ruoka sysää yli 40 miljoonaa uutta ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen.

Muut lähteet: Ruralia-instituutti, Science History Institut, Center for Global Development,
Wikipedia. Haastattelut: Olli Niskanen/Luke, Hannu Känkänen/Luke, Sari Luostarinen/Luke, Roland Westerberg/Yara, Max Schulman/MTK.