THL:n raportti tarjoaa sekä hyviä että huonoja uutisia hyvinvointialueiden palveluista
Raportin mukaan liian nopeat säästötoimet voivat murentaa onnistumisia, joita on saatu aikaan ennaltaehkäisevissä palveluissa.
3
MIN
THL:n tuore raportti tarjoaa sekä hyviä että huonoja uutisia hyvinvointialueiden palveluista.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja yhdenmukaisuus ovat parantuneet monilla alueilla. Alueiden valmiudet ehkäistä päihde- ja riippuvuushaittoja ovat kohentuneet.
Palveluiden keskittäminen alueilla on tuonut selkeitä hyötyjä: osaamista kyetään hyödyntämään paremmin. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa on ollut aiemmin erityisosaamista moniin tarpeisiin vain osassa kunnista, mutta nyt näitä palveluita on saatavilla koko hyvinvointialueella. Sama pätee perhekeskuksiin, joita ei ole ollut joka kunnassa.
Toisaalta hyvissä uutisissakin on säröjä. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden ensihoidon saatavuus on parantunut lähinnä niiden kohdalla, jotka pystyvät käyttämään digipalveluita ja kokevat ne riittäviksi.
Eikä hyvän kehityksen jatkumisesta ole takeita. Raportissa mainitaan, että muun muassa ehkäisevässä päihdetyössä saavutettuja onnistumisia uhkaavat viimeisimmät hyvinvointialueiden leikkaukset.
Muitakin huonoja uutisia raportista löytyy. Ne liittyvät ennen kaikkea eriarvoisuuteen.
Raportissa mainitaan useita palveluita, joiden tarjonnassa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Näitä ovat muun muassa aikuissosiaalityö, opiskeluhuollon palvelut, ennaltaehkäisevät palvelut sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisy.
Digipalveluihin on alueilla panostettu, mutta raportissa nostetaan esiin huoli, että riittämättömät digitaidot asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Lähipalveluiden väheneminen voi kasvattaa terveyseroja alueiden sisällä.
Raportti ei pyri antamaan yhtenäistä kokonaiskuvaa uudistuksesta. Viesti on, että kyse on monista päällekkäisistä kehityskuluista, eikä kehitystä voi arvioida yksiselitteisesti hyväksi tai huonoksi.
Raportin keskeinen tavoite onkin tuoda mustavalkoiseen julkiseen keskusteluun erilaisia harmaan sävyjä, sanoo THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.
”Soteuudistus on tarkoittanut hyvin erilaisia asioita eri palveluiden näkökulmasta.”
Yksi uudistuksen tavoitteista oli saada aiempaa yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kansalaisille.
Tynkkynen painottaa, ettei kahdessa vuodessa ole vielä mahdollista tehdä kovin suuria muutoksia.
”Meillä on vuosikymmeniä ollut tällaisia ongelmia. Alueet ovat myös lähteneet liikkeelle aika erilaisista tilanteista, ja paljon on vielä tehtävää.”
Väliraportissa ei ole vielä arvioitu, missä keskeiset jakolinjat terveyseroissa kulkevat.
”Eihän sitä voi kiistää, etteikö joidenkin kansalaisten tilanne olisi heikentynyt vaikkapa siksi, että on suljettu palvelupisteitä. Mutta tässä on kyse vaihtoehtoisista kustannuksista: jos säilytettäisiin joku palvelupiste hinnalla millä hyvänsä, mistä se olisi sitten pois.”
Samalla kuitenkin erityispalveluiden saatavuus on voinut parantua pienissä kunnissa. Tynkkynen ajattelee, että nykyinen rakenne tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen.
”Kansallisesti on paljon helpompaa ohjata 21 aluetta kuin noin 300 kuntaa.”
Raportissa otetaan kantaa myös taloustilanteeseen. Liian nopeilla säästötoimilla voi olla seurauksia koko järjestelmän toimintaan, ja hyvä kehitys voi tyssätä alkuunsa.
”Etenkin tietyt ennaltaehkäisevät palvelut saattavat kärsiä, jos hirveän nopeasti joudutaan sopeuttamaan palveluita”, Tynkkynen sanoo.
”Tutkimuksesta tiedetään, että talouskriisien aikaan juuri tällaisista palveluista karsitaan, vaikka niiden tehtävä on estää tilanteiden pahentumista ja vaativampien palveluiden tarvetta myöhemmin.”
Palveluiden karsiminen tai niiden heikentyminen voi johtaa sairaampaan kansaan ja rapauttaa luottamusta.
Raportin mukaan väestön luottamus palveluihin on soten kohtalonkysymys.
”Koko yhteiskuntamme toimeliaisuuden kannalta on väliä, miten peruspalvelut toimivat.”
Jos väestö kokee laajaa epäluottamusta, se voi vaikuttaa heidän haluunsa ylläpitää laajaa terveydenhuoltojärjestelmää, Tynkkynen sanoo.
THL onkin kantanut huolta siitä, mikä on väestön yleinen mielikuva sotejärjestelmän tilasta. Tynkkynenkin haluaa rauhoitella pahimpia kriisipuheita.
”Vaikka asiat eivät kaikilta osin toimi optimaalisesti, mielikuvien ja todellisuuden välinen kuilu on välillä liian suuri. Pääosin palvelut toimivat hyvin ja ihmiset ovat myös melko tyytyväisiä niitä käyttäessään.”