Suomen Isis-oikeudenkäynti olisi ensimmäinen Irakin ulkopuolella – ”Terrorismi ja sotarikos ovat eri asia”
Rikosnimike luo pelkoa, sanoo professori Martin Scheinin.
Pirkanmaan käräjäoikeus on tänään määrännyt 23-vuotiaat irakilaisveljekset vangittavaksi. Heidät pidätettiin torstaina 10. joulukuuta.
Veljekset tulivat Ylen mukaan Suomeen syyskuussa turvapaikanhakijoina.
Miesten epäillään teloittaneen ampumalla 11 Irakin armeijassa kadettikoulutuksessa ollutta miestä.
Jos tapaus johtaa oikeudenkäyntiin Suomessa, se on tiettävästi ensimmäinen, jossa Isis-järjestöön kuuluneet irakilaiset joutuvat maan rajojen ulkopuolella oikeuden eteen Irakissa tehdyistä sotarikoksista.
Isis on tehnyt teloitustilanteesta videon. Videolla näkyy, kuinka aseistetut taistelijat teloittavat suuren joukon aseettomia, maassa makaavia miehiä, jotka ovat siviilivaatteissa.
Video on kuvattu Tikritissä Pohjois-Irakissa kesäkuussa 2014.
Eri puolilla Eurooppaa on aiemmin pidätetty useita Isisin riveissä taistelleita kaksoiskansalaisuuden omaavia miehiä, jotka ovat palanneet synnyinmaahansa Irakista tai Syyriasta.
Keskusrikospoliisi ilmoitti torstaina, että miehiä epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvostelee poliisia rikosnimikkeen valinnasta.
”KRP:n käyttämä rikosnimike on oikeusvaltiolliselta kannalta väärä, koska terrorismin käsitettä käytetään kevyesti”, Scheinin sanoo.
Scheininin mukaan rikosnimike ruokkii mielikuvaa siitä, että Isis lähettää Suomeen terroristeja, joiden tarkoituksena on ehkä tehdä itsemurhaiskuja tai muita terroritekoja täällä.
”Mutta se on myös vastuuton suomalaisen keskustelun ja Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta. Se luo pelkoa sen sijaan, että se vahvistaisi luottamusta Suomen kykyyn vastata näihin vaikeisiin haasteisiin.”
Nykytiedon valossa irakilaismiehet ovat mahdollisesti ampuneet aseettomia, vangittuja sotilaita. Tuolloin he ovat syyllistyneet sotarikokseen, eivät terrorismiin, Scheinin sanoo.
Human Rights Watch -järjestön mukaan verilöylyssä teloitettiin jopa 770 sotilasta.
Terrorismia on sen sijaan esimerkiksi pommi-isku, joka kohdistuu siviileihin tai panttivankien surmaaminen. ”Terrorismissa tapetaan siviilejä kauhun aikaansaamiseksi väestön keskuudessa.”
Sotavanki on myös eri asia kuin panttivanki.
”Rikosnimikkeellä on valtavan suuri merkitys yleisen mielipiteen, kansainvälisen keskustelun ja myös Suomen turvallisuusuhkien arvioinnin kannalta”, professori Scheinin sanoo.
Ensisijaisesti mahdollinen tuomio annetaan ja kärsitään Suomessa.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin oikeusasioista vastaavan johtajan Geraldine Mattioli-Zeltnerin mukaan on hyvin mahdollista, että Irak pyytää miesten luovuttamista Irakiin tuomittavaksi.
Irakissa on parhaillaan meneillään oikeudenkäyntejä Isisin taistelijoita vastaan.
Jos vaatimus tulee, mahdollisesta luovuttamisesta päättää oikeusministeriö, jolle korkein oikeus antaa tarvittaessa lausunnon.
Ihmisoikeussopimukset kieltävät ihmisen luovuttamisen maahan, jossa hän olisi vaarassa joutua vakavan ihmisoikeusrikkomuksen kohteeksi. Näitä ovat kuolemanrangaistus, kidutus tai oikeuksien räikeä polkeminen oikeudenkäynnin osalta.
”Syytettyä ei pidä luovuttaa maahan, jossa on syytä epäillä että hän joutuu kidutetuksi. Ei edes silloin, kun tästä annetaan takuut”, sanoo Geraldine Mattioli-Zeltner.
Heinäkuussa bagdadilainen tuomioistuin langetti 24 henkilölle kuolemantuomion Tikritissä tehdystä joukkomurhasta.
Sotarikokset, kansanmurha ja terrorismirikokset tuottavat kaikki myös Suomessa ankaran rangaistuksen.
”Esimerkiksi törkeä sotarikos, mistä nyt saattaa olla kysymys, voi johtaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Sen ankarampaa rangaistusta Suomi ei tunne”, professori Scheinin sanoo.
Elinkautisen rangaistuksen saaneen tapaus otetaan uudelleen käsittelyyn sen jälkeen, kun hän on istunut 12 vuotta. Tämän jälkeen hänet voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen.
Turvapaikkaa sotarikoksesta tuomittu ei voi saada.
”Mutta tämä ei tarkoita että henkilöt voitaisiin antaa Irakin hallituksen käsiin, jos on olemassa kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen riski.”
Heinäkuussa bagdadilainen tuomioistuin langetti 24 henkilölle kuolemantuomion Tikritissä tehdystä joukkomurhasta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi ruandalaisen papin François Bazaramban joukkotuhonnasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2012.
Bazaramba istuu yhä vankeusrangaistustaan Helsingin keskusvankilassa Sörnäisissä.
Hutuihin kuuluva Bazaramba oli surmannut ja käskenyt muiden surmata tutseja Ruandan kansanmurhan yhteydessä 1994.