Malmi-kansanäänestys kerännyt jo 95 prosenttia vaadituista nimistä – Vuosi sitten Helsingin valtuusto torjui äänestyksen, entä nyt?
Kolmasosa Helsingin kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa toivotaan Malmille aikalisää ja lentotoiminnan jatkumista ainakin kahden vuoden ajan.
”Rakennusmaata Helsingissä on tarpeeksi vuosikymmeniksi, joten kiirettä Malmin asuntorakentamisen kanssa ei ole. Pitkät hallinto-oikeuskäsittelyt eivät ole kenenkään etu. Suunnitellaan nyt kunnolla eikä hätäillä.”
Näin kirjoitti pormestari Jan Vapaavuorelle ja kaupungin virkamiehille osoitetussa avoimessa kirjeessä 39 helsinkiläistä kaupunginvaltuutettua ja varavaltuutettua. He edustivat valtuuston kaikkia ryhmiä yhden edustajan feministipuoluetta lukuun ottamatta.
Kirjeessä myös todettiin, että kaupungin tulee ottaa aikalisä: ”Lentotoiminnan mahdollistavia vuokrasopimuksia pitää jatkaa vähintään kahdella vuodella.”
Valtuustossa on kaikkiaan 85 jäsentä, joista jokaisella on myös varavaltuutettu. Kirjeen allekirjoittajista 28 oli varsinaisia ja 11 varavaltuutettuja.
Aikalisävaatimus oli uusin käänne pitkässä taistelussa yli 80-vuotiaan lentoaseman kohtalosta. Kaupunki on päättänyt hävittää kentän ja rakentaa alueelle asuntoja 25 000 ihmiselle.
Vuokrasopimus lentotoimintaa viime vuosina pyörittäneen Malmin Lentokenttäyhdistyksen kanssa on irtisanottu, ja lentäminen loppuu nykynäkymillä vuodenvaihteessa.
Nyt noin kolmannes valtuutetuista haluaa siis jatkoaikaa.
Malmi-saagassa muhii toinenkin merkittävä tapahtuma. Valtuusto saa mitä todennäköisimmin tehtäväkseen päätöksen Helsingin kunnallishistorian ensimmäisestä kunnallisesta kansanäänestyksestä. Siinä helsinkiläisiltä kysyttäisiin, pitäisikö Malmi säilyttää lentoasemana.
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen voidaan kuntalain 25. pykälän mukaan viedä valtuuston päätettäväksi, jos neljä prosenttia Helsingin yli 15-vuotiaista asukkaista sitä esittää.
Käytännössä vaadittava määrä on 22 263 helsinkiläistä. Maanantaina 28. lokakuuta kello 12:een mennessä lentoaseman ystävien ahkera keräys oli tuonut kokoon 20 974 nimeä eli liki 95 prosenttia vaaditusta määrästä.
Jatkoajan perustelut avoimessa kirjeessä ovat kuin suoraan Malmin lentoaseman ystävien pelikirjasta. Allekirjoittajat ovat huolissaan Helsingin yrittäjäystävällisyydestä, kulttuurimaineesta ja luontoarvoista.
Malmilla toimivat yrittäjät ovat kirjeen mukaan ottaneet yhteyttä allekirjoittajiin ja kertoneet, että kaupunki ei suostu keskusteluun asiassa. Kuitenkin yrittäjien elinkeinon jatkuvuus pitäisi taata, jo sen vuoksi, että ”älykäs ilmailu kehittyy nopeammin kuin kukaan osasi vielä hetki sitten aavistaa”.
Älykkääseen ilmailuun kuuluu suurkaupunkien sisäinen liikenne sähkölentokoneilla. Se tarvitsee oman infransa. Tähän asiaan ottanee kevääseen mennessä kantaa Vapaavuoren nimittämä, liikenteen tulevaisuusanalyysia pohtiva työryhmä, jota johtaa Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Malmin tunnustettujen luontoarvojen säilyttäminen on valtuutettujen kirjeen mukaan käytännössä mahdotonta, jos alue käytetään asuntorakentamiseen. Allekirjoittajat ehdottavat tarkkaa ympäristövaikutusten arviointia. Sitä esitettiin myös kokoomusvaltuutettu Atte Kalevan kaupunkiympäristölautakunnalle syyskuussa tekemässä aloitteessa, jonka allekirjoitti 21 muuta valtuutettua.
Jo viime vuonna Kaleva esitti lautakunnassa, että Malmin ensimmäisinä rakennettavien kahden osa-alueen kaavarungon tarkentamisen yhteydessä otettaisiin erityisesti huomioon kentän alueiden erittäin tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen.
Asiasta äänestettiin, ja Kalevan esitys voitti äänin 5–3. Vastaan äänestivät lautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja kaksi kokoomusvaltuutettua, Risto Rautava ja Laura Rissanen.
Yva-prosessia samoin kuin Malmilla esiintyvien harvinaisten lajien, kuten viheryökkösen, suojelua on Uudenmaan ely-keskukselle esittänyt myös Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys. Molemmat esitykset on hylätty.
Aluerakentamiskohteet eivät ely-keskuksen mukaan esiinny laissa mainittujen yva-kohteiden listalla ja yva-asiat hoituvat kaavoituksella. Viheryökkönen taas ei kaipaa suojelua, koska sen populaatio Malmilla on ely-keskuksen arvion mukaan niukka.
Ely-keskuksen suhtautuminen pelkistyy johtavan asiantuntija Ilpo Huolmanin kommenttiin Suomen Kuvalehden haastattelussa toukokuussa 2019: Huolmanin mukaan Malmista on tehty niin isoja päätöksiä, että on epärealistista olettaa ely-keskuksen tulevan kentän pelastajaksi.
Ely-keskus on hylännyt myös esitykset Malmin suojelemisesta rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan lain perusteella. Ely-keskuksen mukaan Malmin kulttuuriperintö- ja luontoarvot hoituvat kaavoituksella. Kulttuuriympäristö-päätöksestä on menossa jo toinen valituskierros, ja kenttä on niin sanotussa vaarantamiskiellossa ennen lainvoimaisen päätöksen saamista.
Malmilla järjestettiin alkusyksystä päättäjille tarkoitettuja luontokävelytilaisuuksia, joissa eri luontotyyppien asiantuntijat kertoivat asiasta kiinnostuneille valtuutetuille luontoarvojen näkymistä.
”Täystuho”, oli kiteytymä heidän esityksistään. Kenttäalueelle ei jää kaavoituksella suojeltavaa luontoa sen jälkeen kun siellä on tehty parin miljoonan tonnin savimaan siirrot ja sen pelkkiä katu- ja piha-alueita on stabiloitu noin puolella miljoonalla sementtitonnilla.
Valtuutettujen avoimen kirjeen välitön tavoite on kahden vuoden aikalisä lentotoiminnalle. Taustalla on kuitenkin myös selvä pyrkimys pyörtää asuinrakentamispäätös ja säilyttää kenttä.
Siihen viittaa maininta Malmin alueen maanvaihdosta valtion kanssa.
”Lentokenttäalueen voisi vaihtaa esimerkiksi kaupunkirakenteen sisällä olevaan Ilmalan alueeseen kun junavarikot siirretään nyt pois Helsingistä”, kirjeessä sanotaan.
Samaa ideaa esitteli jo edellisen hallituksen liikenneministeri Anne Berner (kesk) alustavassa keskustelussa Sinnemäen kanssa kesällä 2015. Apulaispormestari torjui ajatuksen, eikä se koskaan edennyt edes kirjallisen esityksen asteelle.
Valtuutettujen avoimen kirjeen saajista Vapaavuori oli perjantaina Hankenin promootiossa ja lähti heti sen jälkeen pitkälle ulkomaanmatkalle. Hän ei siis kommentoinut saamaansa kirjettä.
Toisen saajan eli kaupungin virkamiesten puolesta sitä kommentoi kaupunginkanslian aluerakentamisen projektinjohtaja Kimmo Kuisma. Hänellä ei riittänyt ymmärrystä kirjeen tavoitteille eikä niiden perusteille.
Kuisman mukaan ainakin hän on suostunut keskusteluihin Malmin ilmailutoimijoiden kanssa. Palavereja on pidetty, mutta keskustelua vaikeuttaa tavoitteiden ristiriitaisuus. Kaupungin virkamiesten mielestä yleiskaava ei mahdollista ilmailutoiminnan jatkamista.
Jatkoaikakin olisi ristiriidassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa, eikä sitä tarvita rakentamisen suunnittelua varten.
”Tätä on koko ajan suunniteltu kunnolla ja niin tullaan jatkossakin tekemään.”
Yva-menettelystä Kuisma on samaa mieltä ely-keskuksen kanssa. Laki ei sitä edellytä, ja sen tavoitteet saavutetaan kaavoituksella.
Luontoarvot ovat ”älyttömän tärkeitä”, Kuisma sanoo. Hän ei täsmennä, kuinka niitä voidaan suojata massiivisen esirakentamisen aikana.
”Meillä on käytössä maan parhaat luontoasiantuntijat”, Kuisma sanoo.
Kuisma kiistää myös väitteen, jonka mukaan Helsingillä olisi riittävästi rakennusmaata vuosikymmeniksi.
”Meidän on rakennettava 7 000 asuntoa vuodessa. Vauhtia on pidettävä yllä.”
Malmilla vauhtiin on tarkoitus päästä vuodenvaihteen jälkeen, kun lentokoneet on siivottu pois. Alue on saanut ensimmäiset määrärahansa kaupungin ensi vuoden investointibudjettiin.
Kahdella miljoonalla eurolla aloitetaan maakaasuputken siirto ja rakennetaan ajoyhteyksiä aluerakentamiselle ja tapahtumatoiminnalle. Sillä tehdään myös koestabilointeja eli kokeillaan savimaan sitomista. Varsinainen rakentaminen alkaa aikaisintaan 2022.
Jos – tai näillä näkymin kun – vaadittavat 22 263 nimeä saadaan kasaan, Helsingin valtuusto pääsee käsittelemään kunnallista kansanäänestystä Malmin lentoasemasta jo toiseen kertaan lyhyen ajan sisään. Viime syksynä sinisten valtuutettu, silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho teki aloitteen tällaisen äänestyksen järjestämisestä.
Asiasta käytiin marraskuussa 2018 laaja keskustelu, jonka päätteeksi Terhon aloite hylättiin. Vastustajien yleisin peruste oli se, että kentän kohtalosta on jo tehty useitakin valtuustopäätöksiä eikä siihen enää ole aihetta palata.
Ehkä kiinnostavimman puheenvuoroin käytti valtuutettu Thomas Wallgren (sd). Hänenkään mielestään kansanäänestystä ei enää tässä vaiheessa ole syytä järjestää, ellei aloite siitä tule riittävän suuren kansalaisryhmän puolelta.
Riittävän suureksi kansalaisryhmäksi ehkä riittää laissa mainittu neljä prosenttia kaupungin 15 vuotta täyttäneistä asukkaista. Jos nimilista kääntää demarit kansanäänestyksen kannattajiksi, valtuusto saattaa hyvinkin päättää sen järjestämisestä, ehkä vain vuoden päivät ennen seuraavia kunnallisvaaleja.
Kansanäänestyksen lopputulos on vaikeasti arvioitavissa. Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys on tutkinut Malmin lentoasemakäytön kannatusta useaankin otteeseen ja saanut omalle asialleen myönteisiä tuloksia.
Täysimittainen kansanäänestys on kuitenkin eri juttu. Siinä Malmin lentoasemakäytön vastustajilla on myös tukenaan vankka äänitorvi, maan ja pääkaupunkiseudun mahtilehti Helsingin Sanomat. Lehti totesi kesäkuussa 2019 pääkirjoituksessaan, että ”Malmin kentän suunnitelmia ei pitäisi enää perusteettomasti viivästyttää, koska ne avaavat mahdollisuuksia koko Koillis-Helsingin kehittämiseen”.