Miljardien maataloustuet pois: Suomalainen säästäisi 180 euroa, ruokalaskuun tulisi 50 euroa lisää
Tutkija: Maatalouden tukea saatetaan kytkeä hiilen sidontaan.
Tänä vuonna Suomen 50 000 maatilaa nostavat 1,7 miljardia euroa tukea.
Somerolainen kananmunantuottaja Mikko Välttilä luopui tänä vuonna tilansa maataloustuista, noin 25 000 eurosta. Hän kehottaa EU:ta seuraamaan esimerkkiään: irti kaikista maataloustuista kymmenen vuoden siirtymäajalla.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi muistuttaa, että Suomi on merkittävä nettomaksaja EU:ssa. Siksi unionin tukiosuus, noin 750 miljoonaa euroa, on eräänlaista jäsenmaksun palautusta.
”Maataloustuen kautta Suomi on saanut isoja summia takaisin.”
Kansallinen maataloustuki on vajaat miljardia euroa. Jos se poistettaisiin, jokainen suomalainen säästäisi noin 180 euroa. Mutta samalla ruoka kallistuisi, tosin maltillisesti.
Tukien poisto nostaisi raaka-aineiden hintoja. Mutta maatalouden osuus kaikista elintarvike- ja juomamenoista on keskimäärin vain kymmenen prosentin luokkaa. Jos maatalousraaka-aineet kallistuisivat keskimäärin viidenneksen, ruoan hinta nousisi vain noin kaksi prosenttia.
”Se tarkoittaa, että ruokalasku nousisi noin 50 euroa vuodessa”, Niemi sanoo.
Keskivertosuomalainen hyötyisi kansallisen miljardituen lakkautuksesta 130 eurolla vuodessa.
Vuonna 2010 professori Niemi oli laatimassa raporttia maatalouspolitiikan vaihtoehdoista. Yksi skenaario oli tukien poisto EU:ssa. Vain tuontisuoja kolmansista maista jäisi voimaan.
”Koko EU:n tuotanto ei juuri putoaisi mutta se keskittyisi entistä enemmän”, Niemi sanoo.
”Suomessa, pohjoisella reuna-alueella, tuotannon lasku olisi suurempi.”
Raportissa ei arvioitu, kuinka moni tila pystyisi jatkamaan ilman tukia. Suunta on kuitenkin selvä: rakennekehitys nopeutuisi, suurtilat yleistyisivät.
Suurnavetat ja -sikalat hyötyisivät myös välillisesti. Koska tuet on sidottu 80-prosenttisesti pellon määrään, pellonhinta on noussut rajusti.
”Tukien poistuttua pellon hinta voisi jopa puolittua”, Niemi sanoo.
”Se auttaisi laajentamaan maatiloja ja uusia yrittäjiä pääsemään bisnekseen mukaan.”
”Yhä suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava markkinoilta.”
Niemi ei usko äkkimuutokseen EU:n tukipolitiikassa. Kehitys on kuitenkin ilmeinen: potti pienenee.
Huippuvuodesta 2010 Suomen maataloustuet ovat pudonneet kymmenyksen, 200 miljoonaa euroa. Britannian lähtö EU:sta saattaa nirhaista 50–100 miljoonaa euroa suomalaisviljelijöiltä. Ja kun uusi tukikausi alkaa ensi vuosikymmenen alussa, on paineita leikata EU:n maatalousbudjettia.
”Yhä suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava markkinoilta”, Niemi sanoo.
EU:ssa on käyty debattia, pitäisikö kansallisen tuen osuutta lisätä. Keski- ja Itä-Euroopan maat vastustavat linjausta. Suomessa kotimaisen rahan osuus on jo nyt reilusti yli puolet.
”Varmasti meilläkin syntyisi keskustelua, onko järkeä maksaa niin paljon tukea.”
Tutkimusprofessori ennustaa, että hiipuva muuttuu yhä vastikkeellisemmaksi. Tukea vastaan tuottaja edistää luonnon monimuotoisuutta, satsaa eläinten hyvinvointiin, säilyttää kulttuurimaiseman ja torjuu ilmastonmuutosta.
Niemi ottaa esimerkin: ”Viljelijälle voitaisiin maksaa korvaus siitä, miten paljon viljelykset sitovat hiiltä.”