Levin hissiyhtiötä johtaa syytteen saanut Jouni Palosaari, ja siksi konsernivalvonta on ongelma Kittilän päättäjille

Vakavasti kriisiytyneen Kittilän vs. kunnanjohtajaksi ei valittu pätevintä hakijaa.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Kittilän kunnanhallituksella ja vs. kunnanjohtajalla Sanna Ylinampalla on ongelma: kunnanhallituksen pitäisi harjoittaa konsernivalvontaa Levin hissiyhtiössä toimitusjohtaja Jouni Palosaaren saatua syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä hissikilpailutukseen liittyvässä menettelyssä.

Nyt valvontatehtävää väistellään, koska kyseessä on nimenomaan Palosaari.

Kunnanhallituksen kannalta tilanteen tekee vaikeaksi ja kummalliseksi sen oma toiminta liittyen toiseen yhtiöönsä.

Suomen Kuvalehti uutisoi marraskuun 2017 lopulla kuntakonserniin kuuluvan Levin Vesihuolto Oy:n tekemästä tutkintapyynnöstä, joka koski ainakin kunnan kahta työtekijää.

Vaikka Lapin poliisilaitos oli ilmoittanut kunnanjohdolle, että tutkintaa ei ole avattu ja epäiltyjä ei ole, kunnanhallitus ryhtyi lokakuussa kolmessa salaisessa kokouksessaan valmistelemaan toimia kyseisiä työntekijöitä kohtaan heitä kertaakaan kuulematta – tämä tapahtui siis laillisuusvalvonnan ja konsernivalvonnan nimissä.

Nyt Palosaarta vastaan on nostettu syyte, mutta kunnanhallitus ei ole katsonut tapausta niin kiireelliseksi, että se olisi ottanut asian käsittelyynsä.

SK kysyi Ylinampalta sähköpostitse kommenttia kunnan erilaisiin menettelyihin kahdessa tytäryhtiössä.

Ylinampa ei vastannut.

Lapin Kansassa vs. kunnanjohtaja Ylinampa vakuutti 13. joulukuuta uudenlaista avointa linjaa, kun kunnanhallitus oli jäänyt kiinni salaisista kokouksistaan ja esityslistoistaan.

 

Kuntalain mukaan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan velvollisuuksiin kuuluu konsernivalvonta kunnan omistamissa ja enemmistöomistamissa yhtiöissä. 

Kuntalain asiantuntija Kari Prättälä sanoo, että kunnanhallituksen tulee kohdella yhtiöitään yhdenvertaisesti laillisuusvalvontaan liittyvissä kysymyksissä.

Muunlainen toiminta ei ole kunnalle mahdollista julkisena viranomaisena.

”Jos Levin Vesihuolto Oy:n kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin ilman poliisin vahvistamaa tietoa tutkinnan käynnistymisestä, Levin hissiyhtiön kohdalla on syytteen nostamisen jälkeen oleellisesti selkeämmät ja vakavammat perusteet ryhtyä konsernivalvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin.”

Kari Prättälä ehti Kuntaliiton lakiasiain johtajana toimia kaikissa keskeisissä kuntia koskevissa lainsäädäntöhankkeissa useiden vuosikymmenten ajan pitkälle 2010-luvulle asti. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut muun muassa Lex Kittilä -lainsäädännön selvityshenkilönä.

Näin Anna Mäkelä joutui vaikeuksiin.

Ylinampa ei voi väistää velvollisuuttaan viedä kunnanhallituksen käsiteltäväksi konsernivalvonta hissiyhtiössä.

Aiemmat puuttumiset eivät kuitenkaan lupaa hyvää. Kaksi Ylinampan edeltäjistä joutui vaikeuksiin laillisuusvalvontaa harjoitettuaan.

Lainvastaisesti irtisanottu kunnanjohtaja Anna Mäkelä joutui vaikeuksiin tehtyään tutkintapyynnön Jouni Palosaaresta joulukuussa 2013.

Kun kuntapäättäjät joulukuussa 2013 ja alkuvuodesta 2014 lähtivät vetämään tutkintapyyntöä pois, Mäkelä yritti tuoda asiaa käsiteltäväksi kunnanhallitukseen konsernivalvontakysymyksenä. Kunnanhallitus kieltäytyi useita kertoja käsittelemästä asiaa.

Marraskuussa 2014 ja talvella 2015 vt. kunnanjohtajana toiminut hallintojohtaja Esa Mäkinen yritti tuoda kunnanjohtajan irtisanomisasian laillisuusvalvontakysymyksenä kunnanhallitukseen. Hallitus kieltäytyi neljä kertaa käsittelemästä asiaa.

Kun Mäkinen toi maaliskuussa 2015 julki kuntaan tulleen niin sanotun Eilavaara-laskun oikeudellisesta avusta, elokuussa 2015 häneltä vietiin lainvastaisesti kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävät.

 

Kittilän kunnan kannalta vakava kysymys on, voiko Palosaari ylipäätään jatkaa kuntakonserniin kuuluvan Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajana saatuaan syytteen, joka liittyy hänen toimintaansa kyseisessä yhtiössä?

Mutta ei tässä kaikki: hissiyhtiön hallituksessa on kolme jäsentä, jotka on asetettu syytteeseen ainakin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa: hissiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarmo Salonen (ps/sit), Merja Korva (kesk) ja Paula Nevalainen (vas).

Lisäksi yhtiön hallituksessa istuu kunnanhallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk), joka oli keskeisesti junailemassa viime keväänä vs. kunnanjohtajaksi keskustalaista Timo Kurulaa, vaikka Kurula oli jo syyteharkinnassa virka- ja petosrikoksista kotikuntaansa kohtaan.

Suomen Kuvalehti uutisoi lokakuussa 2017, että keskusrikospoliisi on käynnistänyt tutkinnan kyseisestä valintaprosessista.

 

Konsernivalvontaa hissiyhtiötä kohtaan vaativat 14. joulukuuta kunnanhallituksen kokouksessa Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovaskainen, jotka edustavat Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmää.

Heidän mukaansa kunnanhallituksen tulee selvittää, onko kunnalla tarve kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous erityisen tarkastuksen teettämiseksi hissiyhtiössä  ja tuleeko kunnanhallituksen ryhtyä toimenpiteisiin myös yhtiön hallituksen vaihtamiseksi.

Hissiyhtiön hallituksen jäsenistä Pekka Rajala, Tarmo Salonen ja Merja Korva istuvat myös kunnanhallituksessa.

Mertaniemi ja Ovaskainen vaativat kunnanhallitusta ryhtymään laillisuusvalvontaan myös vs. kunnanjohtajan valinta-asiassa.

Virkaan ei valittu pätevintä hakijaa.

Ansiovertailua ei tuotu julki.

Kittilän kunnanvaltuusto valitsi varatuomari Sanna Ylinampan vs. kunnanjohtajaksi 13. joulukuuta jatkokaudelle vuoden 2018 loppuun asti.

Ylinampa sai viran puolentoista kuukauden kuntajohtamisen kokemuksella, vaikka virkaa haki erittäin kokenut kuntajohtaja, filosofian maisteri Harri Mattila  ja lisäksi muitakin Ylinampaa kokeneempia hakijoita.

Ylinampa valittiin äänin 19–8. Oikeudenmukaisen Kittilän, vihreiden ja kokoomuksen valtuutetut äänestivät Mattilan valinnan puolesta.

Erikoista on, että vs. kunnanjohtajan viranhaussa ansiovertailua ei tuotu julki missään vaiheessa. Kunnan verkkosivuilta päätöksenteon asiakirjoista ei löydy kyseistä ansiovertailua.

 

Nyt päätöksenteoltaan vakavasti kriisiytynyttä kuntaa johtaa käytännössä täysin kokematon vs. kunnanjohtaja, vaikka juuri tässä tilanteessa vaadittaisiin rautaista ammattitaitoa ja paineensietokykyä – sekä uskallusta harjoittaa laillisuusvalvontaa.

Ylinampan tähänastiset näytöt eivät vielä vakuuta: hän ehti hoitaa syyskuun 2017 puolivälistä lokakuun loppuun hallintojohtajan vuosilomasijaisuutta – ja sen jälkeen vs. kunnanjohtajan virkaa ilman aiempaa kokemusta kuntajohtamisesta.

On riski, että Ylinampan kädenjälki löytyy sellaisistakin syksyn aikana tehdyistä päätöksistä, joita keskusrikospoliisi joutuu tutkimaan. Se tiedetään jo, että KRP on laajentanut tutkintaansa koskemaan myös kesäkuussa 2017 alkaneen valtuustokauden päätöksentekoa.

Asiantuntijapiireissä puhutaan jo taustalla uusista kuntavaaleista tai muista mahdollisista toimista, jos alkaa näyttää siltä, että tämänkin valtuustokauden päättäjien enemmistö päätyy epäillyiksi virkarikoksista.

Lex Kittilä vihdoin käyttöön.

Kittilän tilanne tunnistetaan valtiovarainministeriössäkin.

Keskiviikkona 20. joulukuuta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) asetti Lex Kittilä -säännösten mahdollistaman ryhmän selvittämään kunnan kriisiä.

Selvitysryhmällä on oikeus esittää kunnanvaltuustolle syytteeseen asetettujen ja tutkinnassa olevien kuntapäättäjien pidättämistä luottamustehtävistään. Jos valtuusto ei ryhdy pidättämistoimiin, viime kädessä tämä oikeus on valtiovarainministeriöllä.

Keskiviikkona 19. joulukuuta 2017 syytteet nostettiin kolmea edellisen kauden kuntapäättäjää vastaan niin sanotussa Eilavaara-asiassa.

 

Kaikki syytteeseen asetetut ja tutkinnassa epäiltynä olevat Kittilän kuntapäättäjät ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Kittilän päätöksenteosta käynnistyi esitutkinta kesäkuussa 2014 julkaistun Suomen Kuvalehden Kittilän laki -jutun perusteella.