Twitter ja tunteet
Tunnereaktiot ovat sosiaalisessa mediassa olennainen osa minän esittämistä, kirjoittaa Anu Koivunen.
Onko Twitterissä jotain, joka häiritsee etuotsalohkojeni tunteidenhillitsijää, kysyy Ville Blåfield Long Play –esseessään Besserwisser. Tunnistettavasti ja tarkasti hän analysoi nokittelun ja pätemisen mekanismeja Twitter-keskusteluissa.
Kuin erästä Datan alaiset -tutkimusraporttiin haastattelemaamme kansanedustajaa siteeraten Blåfield kuvaa Twitterin ”raivopäistä keskustelukulttuuria” päihdemetaforin: alusta on ihana mutta vaarallisen koukuttava, ja usein seurauksena on morkkis. Blåfieldin sanoin oman somekäytöksen analyysi herättää voimakkaita tunteita, jotka ”muistuttavat teini-iän ahdistuksia”.
Siinä, että arvioimme median käyttöämme moraalikysymyksenä, ei ole mitään uutta. Professori Pertti Alasuutari julkaisi 1992 tutkimuksen suomalaisten tavasta puhua tv:n katselustaan. Otsikko oli ”Hävettää myöntää, mutta olen katsonut Dallasia”. Kansainväliseksi yleisötutkimuksen klassikoksi noussut tieteellinen artikkeli osoitti, että puhuessaan televisiosta haastatellut puhuvat moraalista. Se mitä ja miten mediaa käytän, kertoo minusta ja suhteestani maailmaan.
Vaikka median käyttö on aina ollut myös tunnesuhde, somesta puhuttaessa tunteen ja moraalin yhteys on korostunut. Esseessään Blåfield etsii Twitter-sivaltelulle selityksiä aivokemiasta ja psykologiasta ja torjuu ajatuksen algoritmien vallasta siteeraamalla sosiaalipsykologia: ”Kaikki se, mitä näemme sosiaalisessa mediassa, on olemassa yhteiskunnassa muutenkin.”
Mediatutkimuksessa on kuitenkin alettu puhua myös alustojen erilaisista ”tunnearkkitehtuureista”. Cardiffin yliopiston professorin Karin Wahl-Jorgensenin mukaan tunnekulttuurin muodostumiseen vaikuttavat alustan tarjoamat viestinnälliset mahdollisuudet sekä tapa, jolla algoritmit säätelevät viestien näkyvyyttä. Eri alustoilla tunnetaan eri tavoin oikein, tykäten tai tykitellen.
Somessa tunnereaktiot ovat olennainen osa minän esittämistä.
Tunnearkkitehtuurien voimasta kertoo myös se, että median rakenne sekä teknologinen ja kaupallinen logiikka unohtuvat, kun käyttäjät keskittyvät pohtimaan omia ja kavereidensa tunteita.
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori.
Oikaisu Juttua on päivitetty 12.7.2021 kello 10.43: Korjattu Pertti Alasuutarin titteli. Alasuutari työskentelee Tampereen yliopistossa professorina. Hän ei ole emeritusprofessori, kuten tekstissä aiemmin sanottiin.