Liian vähän some-kuplia
Ongelma ei ole se, että verkossa viihdytään samanmielisten joukossa, vaan se, että emme osaa kohdata erimielisiä, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Donald Trumpilta vietiin Twitter-tili, ja maailma tuntui rauhoittuvan. Päätös herätti monenlaisia reaktioita. Jotkut pitivät tekoa tasa-arvoisena: Trumpille sallittiin sosiaalisessa mediassa pitkään sellainen käytös, joka rivikäyttäjällä olisi johtanut tilin sulkemiseen.
Jotkut taas huolestuivat siitä, että sulkemalla erimielisiä pois käyttäjäkunnastaan Twitter rakentaisi sosiaalisen median kuplista entistä vankempia ja siten vaarallisempia.
Sosiaalisen median kuplat ovatkin ilmiö, josta on puhuttu paljon ainakin viimeiset kymmenen vuotta. Kun ihmiset ovat verkossa tekemisissä vain samalla tavoin ajattelevien kanssa, he eivät omaksu uusia käsityksiä ja harhaisetkin mielipiteet vain voimistuvat. Saman kuplan keskustelijat komppaavat toisiaan, eikä heidän kanssaan ole sosiaalisesti mahdollista olla eri mieltä. Näin kuplien ajatellaan toimivan.
Lääkkeeksi kuplautumiseen tarjotaan altistumista toisenlaisille näkemyksille. Kuplissa viihtymisestä nuhdellaan vuoron perään kaikkia: niin rokotusvastaisia, punavihreitä, QAnon-salaliiton nimeen vannovia kuin helsinkiläisiä kulttuurintekijöitäkin.