”Painan nappia ja BOOM, se on otsikoissa”

Neljä vuotta, 24756 tviittiä, 5809 kertaa ”minä”.

Amerikka 2/2021 15.1.2021 06:00
Teksti Milka Valtanen Grafiikka Hannu Kyyriäinen

Perjantaina 8. tammikuuta 2021 Twitter sulki Yhdysvaltain presidentin käyttäjätilin.

Tarkan harkinnan jälkeen yhtiö oli tullut siihen tulokseen, että @realDonaldTrump oli rikkonut palvelun sääntöjä.

Twitter oli alkanut varoittaa muita käyttäjiä presidentin tviiteistä jo vuoden 2020 keväällä.

Vaaleansininen varoitushuutomerkki ilmestyi presidentin viestin perään silloin kun hän valehteli, yritti heikentää amerikkalaisten luottamusta demokratian toimintaan tai yllyttää heitä väkivaltaan.

Mutta valtionjohtajan tiliä Twitter ei sulkenut, ei poistanut hänen viestejään. Niiden säilyttäminen palvelussa oli ”yleisen edun mukaista”.

Yli neljä vuotta Donald Trump sai levittää Twitterissä epäluuloa Yhdysvaltain vaalijärjestelmää kohtaan. Hän sai väittää marraskuun 2020 vaalitulosta väärennetyksi ja kutsua kannattajansa Washingtoniin ”pelastamaan Amerikan”.

Hänen annettiin jatkaa tviittaamista vielä senkin jälkeen, kun presidentin tukijat olivat tunkeutuneet hänen yllyttäminään Yhdysvaltain kongressiin kesken presidentinvaalin tuloksen vahvistamisen.

Kun edes Trumpin tilin jäädyttäminen 12 tunniksi ei auttanut, Twitter arvioi, ettei presidentin tviittailu ehkä sittenkään ollut yleisen edun mukaista.

Donald Trumpin viimeinen tviitti oli:

”En aio osallistua presidentin virkaanastujaisiin 20. tammikuuta.”

 

Donald Trump, joka ei käytä tietokonetta, sähköpostia, tekstiviestejä tai lehtien verkkosivuja, vaan lukee kaiken paperille printattuna, johti neljän vuoden ajan Yhdysvaltoja 280 merkin mittaisilla Twitter-viesteillä.


Hän tavoitti niillä suoraan kymmenien miljoonien ihmisten yleisön.

Trump tviittasi presidenttikautensa aikana 26 237 kertaa.


Mitä pidemmälle kausi eteni, sitä enemmän hän tviittasi.

Ensimmäisenä vuonna Trump lähetti keskimäärin vähän yli seitsemän tviittiä päivässä, yhteensä 2 384 tviittiä vuonna 2017.

Vuonna 2020 määrä oli lähes viisinkertainen: tammi–joulukuun välillä 11 607 tviittiä, keskimäärin 34 päivässä.

Kesäkuun 5. päivä vuonna 2020 oli Trumpin aktiivisin: 163 tviittiä.


Trump tviittasi muun muassa tuoreesta työllisyysraportista.


Edellisellä viikolla Minnepolisin poliisi oli murhannut aseistamattoman George Floydin, ja laajoja black lives matter -mielenosoituksia järjestettiin ympäri Yhdysvaltoja.


Trumpin Twitterissä black lives matter tai BLM-lyhenne mainittiin yhteensä vain 8 tviitissä. Sanan ”rasismi” presidentti mainitsi neljän vuoden aikana yhteensä 16 kertaa.

Mitä suurempi sana, sitä useammin Trump sitä Twitterissä käytti.

 

 

Presidentin suosikkisana oli ”mahtava”. Hän käytti sanaa ”great” yhteensä 3 418:ssa tviitissä.

Seuraavaksi eniten Trump käytti sanoja ”presidentti” (2 585 tviittiä), ”kiitos” (1 596 tviittiä) ja ”kansa” (1 926).

Alun alkaen Yhdysvaltain presidenttien ei edes ollut tarkoitus puhua kansalaisille.

Heidän yleisönsä oli kongressi, kuten maan viisi perustajaa olivat määritelleet. Heistä presidentin puheen tuli olla julkista, eli kaikkien saatavilla, muttei välttämättä suosittua, siis kaikille suunnattua.

Kun presidentti Andrew Johnson syksyllä 1866 kokeili tavallisille ihmisille puhumista, hän epäonnistui niin pahasti, että hänen puhekiertueestaan tuli häntä vastaan nostettujen virkarikossyytteiden keskeinen kohta.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen presidentillinen retoriikka alkoi kuitenkin muuttua.

Saataville alkoi tulla uusia kanavia, joiden kautta puhutella äänestäjiä. Ja uusien kanavien seurauksena syntyi uusia puhetapoja, joita tavalliset ihmisetkin ymmärsivät.

1930-luvulla Franklin D. Roosevelt piti kansalaisille epämuodollisia radiopuheita. Hän kuvitteli kuulijansa pieneksi joukoksi takkatulensa äärellä.

1960-luvulla John F. Kennedy kutsui tv-kamerat Valkoiseen taloon ja henkilökuntansa vastustuksesta huolimatta alkoi puhua kansalaisille suorissa lähetyksissä.

Kun 1700–1800-luvuilla presidenttien retoriikka oli ymmärrettävää korkeakoulutuksen saaneille, 1980-luvulla sitä ymmärsivät jo kahdeksasluokkalaisetkin.

Vuonna 2008 Barack Obamasta tuli ensimmäinen presidentti, joka kampanjoi sosiaalisessa mediassa.

Donald Trump oli ensimmäinen, jolle Twitter oli kaikkein tärkein viestintäkanava. Eikä hän tyytynyt pelkästään puhuttelemaan äänestäjiään sen kautta.

Tätä juttua varten on tutkittu Donald Trumpin presidenttikauden tviitit virkaanastujaisista vuoden 2020 vaalituloksen varmistumiseen.


Suomen Kuvalehti pyysi dataan ja tekoälyyn erikoistunutta teknologiayritys Emblicaa kouluttamaan tekoälyn, joka analysoi Trumpin tviittimassan.


Tviittejä ja uudelleentviittauksia oli 20.1.2017–6.11.2020 yhteensä 24 756.


Kun tietyt sanat toistuivat tietyssä yhteydessä, tekoäly tunnisti ne puheenaiheeksi.

Aiheet käytiin läpi käsin, sekalaiset ja epätarkat karsittiin pois ja jäljelle jääneet aiheet nimettiin.

Tekoäly kertoi, missä suhteessa aiheet esiintyvät tviiteissä eri aikoina.


Esimerkiksi hirmumyrskyihin liittyvien mainintojen määrä kasvoi Trumpin tviiteissä syksyisin, samaan aikaan Yhdysvaltain hurrikaanikauden kanssa.

Meksikon ja Yhdysvaltain välinen rajamuuri  ilmaantui Trumpin tviitteihin etenkin silloin, kun kongressi neuvotteli tulevan vuoden budjetista.


Eniten Trump puhui muurista vuoden 2019 alussa: Yhdysvaltain kongressin budjettineuvottelut menivät hankkeen vuoksi niin pahaan solmuun, että maan hallinto suljettiin historiallisen pitkäksi ajaksi, 36 päiväksi.


Trumpin kauden aikana Yhdysvallat muun muassa kielsi maahantulon seitsemästä muslimimaasta, irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta, neuvotteli uusiksi kauppasopimuksia ja aloitti kauppasodan Kiinan kanssa, kovisteli muita Nato-jäsenmaita ja surmasi Isisin johtajan.


Trumpin Twitterin suurimmat puheenaiheet olivat kuitenkin jotain muuta: ”valeuutismediaa”, kauppasuhteita, sitä mitä tuli televisiosta, vaaleja ja Make America Great Again -kampanjointia.

Presidentti yritti läpi kautensa vaikuttaa kongressin ja äänestäjien äänestämispäätökseen.


Lisäksi hän esitti perättömiä väitteitä vaalivilpistä.

Media, ”kansan vihollinen”, kuten Trump sitä nimitti, oli hänen tärkeimpiä aiheitaan.


Hänen suosikkiloukkauksensa oli ”fake”.


Koko kautensa ajan Trump kävi tasaista kampanjaa ”valeuutismediaa” vastaan.

Ja kampanjoi koko kautensa ajan itsensä puolesta.

Trump piti taloutta ja ulkomaankauppaa suurimpina onnistumisinaan.


Hän puhui kauppapolitiikasta etenkin silloin, kun uutisissa oli jotakin hänen kannaltaan kiusallisia aiheita.

Ehdottomasti suurin presidentin puheenaihe olivat häneen kohdistuneet tutkinnat: erikoistutkija Robert Muellerin Venäjä-tutkinta ja kongressin virkarikostutkinta.

Trump tviittasi niistä niin paljon, ettei edes vuoden 2020 suurin puheenaihe, koronavirus, ohittanut sitä hänen puheissaan.


Tutkintoja suurempi aihe oli ainoastaan Trump itse.


Hän puhui itsestään lähes joka neljännessä tviitissään.

Tviittaaminen on hyvin helppoa.

Twitter-viestin lähettäminen ei vaadi käyttäjältä minkäänlaista vaivannäköä, ei välttämättä edes ajattelemista.

Eikä tviittiin kovin syvällistä ajatusta mahtuisikaan, sillä palvelussa voi lähettää kerrallaan enintään 280 merkin mittaisia viestejä. Sellaiseen mahtuu kuitenkin nokkela vitsi, kommentti, reaktio tai loukkaus, ja ne Twitterissä menestyvät.

Twitter näyttää viestin sitä useammalle ihmiselle, mitä enemmän muut käyttäjät reagoivat siihen tykkäämällä tai uudelleentviittaamalla. Jos haluaa saada viestinsä näkyviin, kannattaa ilmaista asiansa tiiviisti, lyhyesti ja mahdollisimman tunteita herättävästi.

Siis kuten Donald Trump.

”Kutsun sitä totuudenmukaiseksi kärjistykseksi”, Trump kuvaili tyyliään The Art of the Deal -kirjansa haamukirjoittaja Tony Schwartzille kauan ennen Twitterin keksimistä. ”Se on liioittelun viaton muoto – ja erittäin tehokasta markkinointia.”

Liikemies-tv-tähtenä Trump brändäsi itsensä lisäksi pilvenpiirtäjiä, hotelleja, kravatteja ja pihvejä.

Vuonna 2009 hän liittyi Twitteriin ja ryhtyi brändäämään amerikkalaista yhteiskuntaa, politiikkaa ja presidenttiyttä. Hän jatkoi kärjistämistä, mutta ei erityisen totuudenmukaisesti. Päinvastoin, Trump oli yksi tärkeimmistä presidentti Barack Obaman syntyperää kyseenalaistaneista salaliittoteoreetikoista.

Alusta saakka hänen kielenkäyttönsä oli provosoivaa, hämmentävää ja toisteista, samaa, jolla hän teki presidenttinä mediasta valeuutisia, meksikolaisista raiskaajia, Venäjä-tutkinnasta noitavainoa ja vaaleista petosta.

Trump toisti sanapareja niin kauan, että muutkin tarttuivat niihin. Niin trollit verkossa tekevät: ärsyttävät, provosoivat, hämmentävät ja toistavat jotakin hokemaa niin kauan, että muutkin tarttuvat siihen.

Donald Trump hoki Twitterissä niin tehokkaasti väitteitä vuoden 2020 presidentinvaaleissa tapahtuneesta petoksesta, että vuoden 2021 alussa 140 republikaania kertoi kyseenalaistavansa vaalituloksen Yhdysvaltain kongressissa. Siitä huolimatta, ettei vaalivilpistä löytynyt minkäänlaisia todisteita.

Tyylinsä puolesta Yhdysvaltain presidentti oli maailman vaikutusvaltaisin internet-trolli.

 

Twitter oli Trumpin henkilöstöpäällikkö. Hän kiristi sen avulla puoluetovereitaan ja jakeli potkuja.

Maaliskuussa 2018 hän erotti Twitterissä ulkoministerinsä Rex Tillersonin.

Marraskuussa 2020 Twitter-potkut saivat puolustusministeri Mark Esper ja kyberturvallisuusjohtaja Christopher Krebs. Krebs ei ollut suostunut vahvistamaan Trumpin väitteitä presidentinvaalien vilpistä.

”Katastrofi, joka petti kaikki”, hän sanoi oikeusministeri Jeff Sessionsista annettuaan tälle potkut. Valkoisen talon lyhytaikaisin tiedottaja Anthony Scaramucci sai lähtönsä jälkeen kuulla olevansa ”erittäin epävakaa sekopää”.

The New York Timesin laskelmien mukaan Trump oli loukannut presidenttinä kevääseen 2019 mennessä lähes 600:aa ihmistä, asiaa tai paikkaa. Twitter-presidentti haukkui useita toimittajia, julkisuuden henkilöitä, senaattoreita, alahuoneen edustajia ja omia ministereitään. Varsinkin vihollisiaan hän osasi brändätä taitavasti.

Pilkkanimet tarttuivat heti, hänen tarvitsi vain mainita sana ”crooked”, kiero, niin kuulija osasi kyllä täydentää sen perään nimen Hillary.

Trump Twitter

”Valeuutismedia” oli tviittien sävyn perusteella Trumpin inhokki. Hänen Twitterissään mistään muusta aiheesta ei puhuttu yhtä kielteisesti.

Koulutettu tekoäly päätteli tviittien sävyä niin sanotun polariteettianalyysin avulla. Sellaista hyödynnetään esimerkiksi yrityksissä, jotka haluavat seurata uutisvirran sävyä markkinoita ennakoidakseen.

Tviittien sävystä näkyi myös, kun presidentti muutti mieltään. Niin kuin Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin kohdalla.

 

Aluksi Trump uhkasi Pohjois-Koreaa tulella ja tuholla, tviittasi ”rakettimiehestä”.


”Miksi Kim Jong-un loukkaisi minua kutsumalla minua vanhaksi? En minäkään kutsuisi häntä lyhyeksi läskiksi!”, Trump kirjoitti vuoden 2017 marraskuussa.


Keväällä 2018 Trump kuitenkin hyväksyi Pohjois-Korean johtajan kutsun tapaamiseen.


Twitterissä sävy muuttui. Trump sanoi odottavansa tapaamista ja kohta jo kertoi tulleensa Kimin kanssa hyvin toimeen.

Kävi ilmi, ettei Pohjois-Korea kuitenkaan noudattanut yhteistä sopimusta ydinohjelman jäädyttämisestä.


Mutta Trump kertoi luottavansa ystäväänsä.


Kesken kesän 2019 G20-kokouksen hän sopi tviitillä treffit Kimin kanssa Koreoiden rajalle.


Kun Pohjois-Korean ohjuskokeet jatkuivat, Trump lopulta lakkasi puhumasta Kimistä.

Viimeiseksi jääneessä Kim-tviitissään Trump julisti: ”Hän (…) on aivan liian fiksu pettämään ystävänsä Donald Trumpin.”

 

Tiistaiyönä 31. toukokuuta 2017 Trump teki kirjoitusvirheen. Keskiviikkoaamuna ”covfefe” oli maailmanlaajuinen ilmiö ja meemi, josta politiikantoimittajat esittivät kysymyksiä lehdistösihteeri Sean Spicerille. Alahuoneen edustaja esitteli kongressille Covfefe act -nimisen lakiluonnoksen.

Media tarttui presidentin yksittäisiin sanoihin ja tviitteihin niin hanakasti, että oli unohtaa oikeat uutisaiheensa.

Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Trump onnistui tviittaamalla ohjaamaan huomion pois itselleen kiusallisista uutisista.

Kognitiivisen psykologian professorit Stephan Lewandowsky ja Ullrich Ecker sekä taloustieteen tutkija Michael Jetter tutkivat The New York Timesin ja ABC Newsin otsikoita ja presidentti Trumpin tviittailua erikoistutkija Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan aikana. Mueller tutki, oliko Venäjä sekaantunut Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016 ja oliko Trumpin kampanja tehnyt sen kanssa jonkinlaista yhteistyötä.

Tutkijat saivat selville, että aina, kun media uutisoi Venäjä-tutkinnasta, Trump alkoi tviitata työpaikoista ja Kiinasta. Sitä seurasi Venäjä-tutkintaa koskevien uutisten vähentyminen. Yhdysvaltain presidentti oli onnistunut tviittaamalla hivuttamaan median agendan määrittelyvallan omiin käsiinsä.

Tutkijat eivät osanneet sanoa, oliko strategia tietoinen. He etsivät vastausta vertaamalla Trumpin puhetta valehtelijoiden kielenkäytöstä tehtyihin tutkimuksiin. Niiden perusteella vaikutti siltä, että presidentti tiesi, mitä teki.

Trumpin omia puheita kuuntelemalla olisi voinut päästä samaan tulokseen.

Kesällä 2019 presidentti järjesti Valkoisessa talossa ”sosiaalisen median huippukokouksen”. Kutsuvieraina oli 200 sosiaalisen median julkkista, Trumpia kannattavia mielipidevaikuttajia.

Trump piti heille pitkän ja polveilevan puheen, puhui Twitteristä.

Kertoi, kuinka Israel oli yrittänyt yli 50 vuotta saada Syyrialta valtaamansa Golanin ylängön hallintaansa.

Ja kuinka hän itse oli järjestänyt asian, yhdellä ainoalla tviitillä vuoden 2019 maaliskuussa: ”Me tunnustamme Golan Heightsin osaksi Israelia”.

Twitterin ansiosta Valkoisen talon ei enää juuri edes kannattanut julkaista tiedotteita, presidentti kertoi. Tiedotteet jäivät vain toimitusten pöydille pyörimään.

Mutta kun täsmälleen saman asian julkaisi Twitterissä:

”Se on kuin räjähdys.”

”Boom. Painan nappia, ja kahdessa sekunnissa: se on otsikoissa.”

 

Tekoälyä pyydettiin tunnistamaan Trumpin tviittimassasta kaikkiaan 50 eri puheenaihetta. Niistä 19 karsittiin sekalaisina tai epäselvinä ja lopuista 31:sta jutussa kuvataan vain osa.

Koska tietokone ei ymmärrä luonnollista kieltä, tekoälyn tunnistamiin puheenaiheisiin jää aina jotakin muutakin, kuin otsikon mukaista aihetta. Tästä syystä jutussa esitetyt puheenaiheita kuvaavat käyrät eivät putoa täysin nollaan ja siksi esimerkiksi korona-aihe näyttää esiintyneen Trumpin tviiteissä jo vuonna 2017. 

Tähän juttuun data-analyysin on tehnyt Emblican datatieteilijä Vili Hätönen. 

Jutun tuotti Tuomas Pulsa. 

Sisältö