KKV tutkii: Sähköyhtiöt pyytäneet asiakkailta jopa viisinkertaisia hintoja verrattuna sähköpörssin keskihintaan

Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii kolmelta sähköyhtiöltä selvitystä hinnankorotuksista.

energiakriisi
Teksti
Mikko Niemelä

Kilpailu– ja kuluttajavirasto KKV ja Energiavirasto ovat molemmat aloittaneet tahoillaan tutkintoja sähkön hinnan korotuksista ja hintojen kohtuullisuudesta.

KKV:n kuluttaja-asiamiehelle on tullut syksyn aikana useita yhteydenottoja sähkönmyyjien tekemistä suurista hinnankorotuksista. KKV on ottanut tutkintaan kolme sähköyhtiötä.

Tutkinta kohdistuu Vaasan Sähköön, Oomiin ja GNP Energy Finlandiin. Esimerkiksi GNP:n kohdalla kyse on yhtiön ilmoittamasta hinnankorotuksesta, jossa sopimuksen hintaa nostettiin lähes 500 prosenttia 12,99 sentistä 60,90 senttiin kilowattitunnilta.

KKV vaatii selvitystä siitä, millä tavalla sähköyhtiöt ovat hankkineet hinnankorotuksen kohteena olleen sähkön ja miten hankintakustannukset ovat muuttuneet ennen hinnankorotusta. Samalla tiedustellaan sähkön hintasuojaukseen käytettävien johdannaisten vaikutusta sähkön hankintakustannuksiin.

”Kun saamme pyydetyt selvitykset, arvioimme sitten mahdollisia jatkotoimia”, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.

KKV voi viedä tapauksia markkinaoikeutteen ja uhata yhtiöitä sakoilla.

Useat sähkönmyyjät ovat korottaneet toistaiseksi voimassa olevien sopimustensa hintaa 30–40 senttiin kilowattitunnilta. Jotkut yhtiöt tämän ylikin.

Hinnankorotukset ovat olleet huomattavasti enemmän kuin sähköpörssin 28 vuorokauden keskihinta. KKV:n tiedon mukaan marraskuun 2022 alkupuolella keskihinta on ollut noin 15 senttiä kilowattitunnilta.

”Kuluttajien kannalta on ongelmallista, kun sopimushinnat ovat nousseet näin selvästi yli markkinahintatason”, Kaakkola sanoo.

Silloin kun yhtiöiden sähkön hankintakustannukset laskevat pörssissä, pitäisi yhtiöiden laskea pikaisesti myös kuluttajahintoja, Kaakkola muistuttaa.

KKV:n lisäksi energiamarkkinoita valvovassa Energiavirastossa on vireillä kymmenen tutkintapyyntöä, joissa pyydetään virastoa selvittämään, onko yhtiöiden myymän sähkön hinta ollut kuluneen vuoden aikana kohtuullista.

Nykylaissa kohtuullisuutta ei ole tarkasti määritelty, ja nyt poikkeuksellisessa tilanteessa Energiavirasto on päätynyt selvittämään kohtuullisuuden jälkikäteen. Tutkinta kestää kuukausia ja se valmistuu todennäköisesti vuoden 2023 alkupuoliskolla.

Energiavirasto lähtee ensisijaisesti siitä, että väärin hinnoitellut yhtiö korjaa hintansa oikealle tasolle mahdollisimman nopeasti. Myös Energiavirasto voi uhata sähköyhtiöitä sakolla.

Lainsäädännössä on myös mahdollisuus velvoittaa sähkön myyjää palauttamaan lainvastaisesti peritty maksu takaisin asiakkaalle.

Energiaviraston tutkinta kohdistuu Vaasan Sähköön, Fortumiin, Oomi Energiaan, Väreeseen, Keravan Energiaan, Vattenfalliin, Turku Energiaan, Helsingin Energiaan, Lumme Energiaan ja KSS Energiaan.

Viranomaisten tutkintojen lisäksi valtiovarainministeriön vero-osastolla valmistellaan niin kutsuttua windfall-veroa, jolla verotettaisiin sähköyhtiöiden ylisuuria tuottoja. Niitä saavat etenkin sellaiset energiayhtiöt, jotka tuottavat edullisesti itse sähköä ja myyvät sitä sähköpörssiin moninkertaisella hinnalla.

Euroopan unioni on hoputtanut jäsenvaltioitaan ottamaan windfall-veron käyttöön 1. joulukuuta alkaen. Käytännössä windfall-vero määriteltäisiin niin, että ylimääräinen voitto on syntynyt energiakriisin aikana ja tätä ajanjaksoa verrattaisiin voittoon, joka muodostui ennen kriisiä. Erotuksen määrä olisi veronalaista ”tuulesta temmattua” ylisuurta voittoa.

VM:n vero-osasto on valmistellut veroa pari kuukautta, mutta lopullista linjausta veron määrästä ja yksityiskohdista ei ole saatu valmiiksi.

Vero koskisi sähkön tuottajia, mutta myös mahdollisesti laaja-alaisemmin sähkönmyyjiä. VM:n mukaan veroa koskevat linjaukset ovat valmiina ”pikapuoliin”.

Windfall-vero ei itsessään laskisi sähkön hintaa, mutta kerättyjä veroja voitaisiin ohjata poliittisella päätöksellä korkeista sähkön hinnoista kärsivien kuluttajien tukemiseen.

Windfall-vero ei ole uusi keksintö. Se on tai on ollut käytössä ainakin Espanjassa, Italiassa, Romaniassa ja Kreikassa.

Myös Britanniassa verotetaan öljy- ja kaasuyhtiöitä, jotka ovat hyötyneet miljardeilla euroilla sodasta johtuvasta öljyn ja kaasun hinnan noususta. Suomessakin öljy-yhtiö Neste on raportoinut kuluneen vuoden aikana ennätystuloksen.

Suomen energiateollisuus ei ole ollut innoissaan windfall-verosta, koska sen katsannossa vero vähentää yhtiöiden mahdollisuuksia investoida uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon.