Onko hallinto Suomessa varautunut kunnolla sähkökriisiin? Tutkijat ja ministeriö täysin eri linjoilla

Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä energiahallinto ei ota mitään etunojaa sähkökriisin hoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriö näkee asian aivan toisin.

energiakriisi
Teksti
Pipsa Havula

”Tässä eletään kädestä suuhun”, professori Matti Liski sanoo.

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella työskentelevä Liski viittaa sähkökriisiin. Professori on julkisuudessa kritisoinut kovin sanoin Suomen energiahallintoa sen hoitamisesta.

”Kun poliitikot joutuvat kaivamaan itse ratkaisuehdotuksia kriisissä, se heijastelee sitä, että valmisteleva koneisto on todella heikko. Se ei ole valmistanut poliitikkoja siihen, että niillä olisi jotain selkänojaa ottaa vastaan kriisissä tulevia haasteita. Energiahallinto on täysin reaktiivinen: se ei ota mitään etunojaa”, Liski arvostelee.

Liskin kollega, sähkömarkkinoihin erikoistunut vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen on samoilla linjoilla. Kriisiin valmistautuminen jätettiin hämmästyttävän viime tippaan, joten nyt hallitus on joutunut kiireessä tekemään huonoja päätöksiä. 

Esimerkiksi käy sähkön arvonlisäveron laskeminen 24:stä 10:een. Siihen liittyy riski, että hintoja onnistuttaisiin laskemaan markkinamekanismiin kohdistuvilla ylikansallisilla päätöksillä. Silloin Suomessa poltettaisiin rahaa turhaan. Alv-alennuksesta myös hyötyvät enemmän sähköä paljon käyttävät kuin säästeliäät, ja jos sähkölaskut moninkertaistuvat, 14 prosentin alennus ei juuri yksittäistä kuluttajaa lämmitä.

Lisäksi on mahdollista, että arvonlisäveron laskeminen lisää sähkönkulutusta ja pahentaa ongelmaa entisestään.

Tutkijoiden mielestä uusia järjestelmiä on energiahallinnossa oltu haluttomia valmistelemaan tai innovoimaan. Pyyhkeitä saa myös EU: ylikansallisia ratkaisuja on ryhdytty puuhaamaan auttamattoman myöhässä.

Tutkijat ovat yrittäneet herätellä keskustelua jo kevättalvella, mutta kokevat, että heidän ehdotuksiinsa on suhtauduttu välinpitämättömästi, vähätellen tai jopa vihamielisesti.