Kittilä: Päättäjien rikossyytteitä vanhentui Lapin käräjäoikeuden pöydälle – "Asialle ei ole tehtävissä mitään"
Tapaus Kittilä on ollut Lapin käräjäoikeudelle poikkeuksellisen vaikea urakka jo usean vuoden ajan.
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Sari Anttonen nosti helmikuussa 2020 syytteet 38:aa Kittilän edellisen ja kuluvan valtuustokauden luottamushenkilöä sekä entistä vt. kunnanjohtajaa vastaan.
Rikosnimikkeet ovat virka-aseman väärinkäyttäminen, virkavelvollisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen.
SK:n tietojen mukaan useita syytteitä on nyt vanhentunut Lapin käräjäoikeuden pöydälle. Ensimmäisten syytteissä tarkoitettujen tekojen vanhentumisaikaa oli helmikuussa 2020 jäljellä vielä puoli vuotta. Haasteita ei kuitenkaan ole saatu tässä ajassa toimitettua kaikille.
Syytteitä saattaa joskus vanhentua syyttäjän pöydälle jutturuuhkien vuoksi ja joskus jopa käräjäoikeudessa, jos vastaaja tietoisesti pakoilee haastetta. SK:n tietojen mukaan Kittilä-tapauksessa on kuitenkin kyse käräjäoikeuden virheestä.
Vanhentuneita syytteitä on vähintään kolme, mutta mahdollisesti enemmän.
Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi sanoo, ettei voi kommentoida asiaa. Hän ei kiistä, mutta ei myöskään myönnä syytteiden vanhentumista.
Oikeudenkäynnin pääkäsittelyn on määrä alkaa elokuussa 2021. Jutussa asianomistajana on kesäkuussa 2018 kunnan hallintojohtajan virasta eläkkeelle jäänyt Esa Mäkinen.
Syytteet liittyvät Kittilän päätöksenteon tapahtumiin elokuun 2015 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Syyttäjän näkemyksen mukaan Mäkistä estettiin tuona aikana monin eri tavoin hoitamasta virkatoimiaan.
Esimerkiksi elokuussa 2015 kunnanvaltuusto muutti hallintosääntöä niin, että Mäkiseltä vietiin kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan varahenkilön tehtävät kuulematta häntä asiassa ennen päätöstä.
Käytännössä Mäkinen heitettiin ulos kunnanhallituksen kokouksista.
Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää korostaa, että hän ei ota kantaa tapaus Kittilään, vaan kommentoi syyteoikeuden vanhentumista yleisellä tasolla.
Hän vahvistaa, että syytteitä saattaa joskus vanhentua vastaajan pakoilun takia. Vuorenpään mukaan olisi kuitenkin erittäin poikkeuksellista, jos syyteoikeus vanhentuisi sen vuoksi, että käräjätuomari ei olisi laittanut haasteita eteenpäin.
”Syytteiden vanhennuttua sille asialle ei ole tehtävissä enää mitään. Asianomistaja voi toki kannella asiasta oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tarvittaessa tehdä myös rikosilmoituksen, jos epäilee tuomarin syyllistyneen virkavirheeseen.”
Sekä syyttäjä Anttonen että asianomistaja Esa Mäkinen kieltäytyvät kommentoimasta tapausta julkisuudessa ennen oikeudenkäyntiä.
Kun Kittilän kunnanvaltuusto syrjäytti Mäkisen kunnanhallituksen kokouksista, se ei perustellut päätöstään mitenkään.
Silloinen vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg oli ennen valtuuston kokousta kertonut Mäkiselle ja tuolloin valtuuston puheenjohtajana toimineelle vasemmistoliiton Inkeri Yritykselle, että kunnanhallituksen kärkipoliitikot olivat vaatineet Mäkisen siirtämistä syrjään.
Syynä vaatimukselle oli se, että hallintojohtaja Mäkinen oli maaliskuussa 2015 paljastanut kuntapäättäjien harjoittaman niin sanotun varjovalmistelun.
Se puolestaan liittyi kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön kilpailutuksesta käynnistyneeseen päätöksenteon kriisiytymiseen ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen.
Varjovalmistelu tunnetaan myös Eilavaara-vyyhtinä. Siinä on jo nostettu syytteet useita kuntapäättäjiä ja kolmea kunnanjohtajan tehtävissä toiminutta henkilöä vastaan.
Päättäjät olivat hankkineet oikeudellista apua oikeustieteen lisensiaatti Pertti Eilavaaralta ja laskut oli yritetty panna kunnan piikkiin, vaikka virallista hankintapäätöstä ei ollut tehty.
Yksittäisillä päättäjillä ei ollut toimivaltaa avun tilaamiseen. Johtavat viranhaltijat ja monet kuntapäättäjät eivät edes tienneet varjovalmistelusta eikä Eilavaaralta tilattuja asiakirjoja ollut kunnassa.
Ensimmäinen lasku löytyi kunnasta helmikuussa 2015 ja toinen vasta kesäkuussa 2017, lähes kahden vuoden salailun jälkeen. Toisen laskun kunnanhallitus päätti syksyllä 2017 maksaa kunnan varoista, vaikka sen perusteena ollutta lakiapua ei ollut hankittu asianmukaisesti.
Eilavaara-syytteet käsitellään Lapin käräjäoikeudessa kevättalvella 2021. Pertti Eilavaara ei ole oikeudenkäynnissä syytettynä.
Entinen hallintojohtaja Mäkinen on katsonut, että häneen kohdistetut toimet ovat olleet seurausta siitä, että hän toi julki varjovalmistelun.
Oikeudenkäynti, jossa Mäkinen on asianomistajana, liittyy siis keskeisesti Eilavaara-vyyhtiin. Lapin käräjäoikeus on kuitenkin päättänyt, että Eilavaara-kokonaisuus ja Mäkisen asiaan liittyvät syytteet istutaan eri oikeudenkäynneissä.
Lapin käräjäoikeuden toimintaan liittyy muitakin erikoisia piirteitä. Käräjäoikeus tiedotti 24. marraskuuta 2020 laamanni Kiviniemen päätöksestä julkistaa Esa Mäkisen asiaa koskevan oikeudenkäynnin asiakirjat jo paljon ennen oikeudenkäyntiä.
Vaikka pääkäsittely alkaa elokuun 2021 lopulla, asiakirjat aiotaan julkistaa heti, jos ja kun laamannin päätös saa lainvoiman.
Osa tulevan oikeudenkäynnin vastaajista on vaatinut asiakirjojen julkistamista hyvissä ajoin ennen huhtikuun 2021 kuntavaaleja. Syyttäjä ja asianomistaja ovat puolestaan vastustaneet asiakirjojen julkistamista ennen oikeudenkäyntiä.
Syyttäjän käräjäoikeudelle esittämien perustelujen mukaan kunnallisvaalit ei ole laissa tarkoitettu painava syy asiakirjojen julkistamiselle ennen suullista käsittelyä. Mäkinen perusteli kantaansa muun muassa sillä, että vastaajat tulisivat kommentoimaan julkisuudessa aineistoa itselleen suotuisalla tavalla, mikä aiheuttaisi hänelle lisää kärsimystä ja vahinkoa.
Kiviniemi ratkaisi asian vastaajien eduksi perustellen ratkaisuaan näin:
”Asia koskee vastaajien toimintaa kunnallisina päätöksentekijöinä ja julkisen vallan käyttäjinä. Asiaa ei voida käsitellä istunnossa ennen kevään 2021 kunnallisvaaleja muun muassa koronapandemian edellyttämien turvatoimien vuoksi. On ilmeistä, että pääosa vastaajista on asettumassa ehdokkaiksi vaaleissa. Kunnallisen itsehallinnon toteutumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kunnan asukkaat saavat jo ennen ehdokasasettelua ja erityisesti ennen kunnallisvaaleja oikeat ja riittävät tiedot vaaleissa mahdollisesti ehdokkaiksi tulevien vastaajien sopivuudesta ja kyvystä valtuutetun tehtävään.”
”Asia on nämä seikat huomioon ottaen yhteiskunnallisesti merkittävä ja laajakantoinen. Oikeudenkäyntiaineiston julkiseksi tulon aikaistamiselle on laissa tarkoitettu painava syy.”
Prosessioikeuden professori Vuorenpää sanoo, että asiakirjojen julkistaminen ennen oikeudenkäynnin alkamista on poikkeuksellista, joten julkistamista koskevien perustelujenkin on oltava hyvin painavia.
Lapin käräjäoikeuden mukaan syyttäjä ja asianomistaja Mäkinen ovat ilmoittaneet päätökseen tyytymättömyyttä, mikä tarkoittaa käytännössä, että päätöksestä julkistaa asiakirjat valitetaan hovioikeuteen.
Lapin käräjäoikeudessa on istuttu Kittilän päätöksentekoa koskevia useita asiakokonaisuuksia keväästä 2018 alkaen.
Monivaiheinen tapahtumasarja sai alkunsa kunnan enemmistöomistaman Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren hissikilpailutuksesta syksyllä 2013.
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki kuntakonsernista vastuullisena viranhaltijana poliisille tutkintapyynnön Palosaaren toimista. Kuntapäättäjät peruuttivat tutkintapyynnön joulukuussa 2013. Lähes vuosi tuon jälkeen, marraskuussa 2014 kunnanvaltuusto irtisanoi kunnanjohtaja Mäkelän lainvastaisesti.
Syksyn 2018 virkarikoskäräjillä oli vastaajina kaikkiaan 27 kuntapäättäjää ja yksi muu henkilö. Entinen hallintojohtaja Esa Mäkinen oli tässä oikeudenkäynnissä syyttäjän keskeinen todistaja.
Lapin käräjäoikeus antoi kesäkuussa 2019 tuomionsa, jossa se hylkäsi syytteet.
Käräjäoikeus katsoi vastaajat syyttömiksi, mutta kunnanjohtaja Mäkelän katsottiin rikkoneen kuntalakia tehdessään tutkintapyynnön Palosaaresta.
Mäkelällä oli käräjäoikeuden mukaan toimivalta tehdä tutkintapyyntö. Oikeus kuitenkin katsoi, että kun ottaa huomioon Levin merkityksen Kittilän kunnan taloudelle, hissiyhtiön merkityksen Levin toiminnalle ja Palosaaren merkityksen hissiyhtiölle, Mäkelän olisi pitänyt viedä asia kunnanhallituksen päätettäväksi.
Käräjäoikeuden mukaan kunnanjohtajan toimivalta tehdä tutkintapyyntö ei yltänyt Jouni Palosaareen asti. Oikeuden mukaan asianomistaja Anna Mäkelä oli siis ainoa, joka oli rikkonut kuntalakia.
Tätä juttua on käsitelty nyt syksyllä 2020 Rovaniemen hovioikeudessa, jonka odotetaan antavan tuomionsa kevään 2021 aikana.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää arvioi alemman oikeusasteen tuomiota Suomen Kuvalehden haastattelussa heinäkuussa 2019.
Mäenpää kiteytti arvionsa tuomiosta sanoen, että oikeudenkäynti olisi pitänyt istua Oulussa tai vieläkin etelämpänä.
”Että saataisiin objektiivisempaa näkökulmaa asioiden käsittelyyn”, hän sanoi.
Tuomiossa sivuttiin myös Esa Mäkistä koskevia kysymyksiä ja Eilavaara-vyyhtiä. Käräjäoikeuden mukaan kunnanhallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk) toimi peräti ansiokkaasti hankkiessaan lakiapua Pertti Eilavaaralta päätöksenteon tueksi.
Lisäksi käräjäoikeus moitti hallintojohtaja Esa Mäkisen toimintaa hänen pyrkiessään korjauttamaan kunnanhallituksella kunnanjohtajan ilmeisen lainvastaisen irtisanomisen.
Toiminta herättää kysymyksen siitä, ottiko Lapin käräjäoikeus näin jo ennakkoon kantaa tuleviin Kittilä-oikeudenkäynteihin.
Lapin käräjäoikeudessa on nähty aiemminkin erikoisia menettelyjä Kittilä-asiassa.
Kun siellä keväällä 2018 käsiteltiin hissiyhtiön toimitusjohtajaa Jouni Palosaarta vastaan nostettua syytettä luottamusaseman väärinkäytöstä, asia oli jäänyt tai jätetty pois medialle toimitetuilta juttulistoilta.
Asiaa ei mainittu juttulistalla viikolla 15, jolloin pidettiin valmisteluistunto. Sitä ei näkynyt myöskään listalla viikolla 21, jolloin oli oikeudenkäynnin pääkäsittely.
Syyte hylättiin sekä käräjäoikeudessa että myöhemmin hovioikeudessa, mutta oikeusasteet katsoivat hänen menetelleen epäasiallisesti hissihankinnan yhteydessä.
Kaikkien Kittilä-juttujen syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.