Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettua juttua käsiteltiin aluehallintoviraston tiloissa Rovaniemellä.

Syytteet kumottiin

Lapin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Kittilän kuntapäättäjiä vastaan.

Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettua juttua käsiteltiin aluehallintoviraston tiloissa Rovaniemellä. © KAISA SIREN / LK
Kotimaa 03.07.2019 20:48
teksti Eeva-Liisa Hynynen

Suomen suurimmassa kuntaoikeudenkäynnissä oli kyse kuntapäättäjien virkavastuusta, joka liittyi kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen.

Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän 17. marraskuuta 2014 äänin 23–4.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ja KHO totesivat irtisanomisen keväällä ja kesällä 2016 lainvastaiseksi. Mäkelä irtisanottiin osaksi sellaisillakin perusteilla, joista häntä ei ollut kuultu.

 

Perjantaina 28. kesäkuuta Lapin käräjäoikeus kaatoi kaikkia 27 kuntapäättäjää vastaan nostetut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytteet koskivat tahallista lainvastaista irtisanomista, sen valmistelua tilapäisessä valiokunnassa sekä kunnanhallituksen osalta päätöstä kieltäytyä jälkikäteen irtisanomispäätöksen laillisuusvalvonnasta.

Kuulemispuutteesta ja irtisanomisraporttiin kirjatuista virheellisistä tiedoista oli kerrottu valtuutetuille kunnanvaltuuston kokouksessa ennen irtisanomisäänestystä.

Vaikka keskusrikospoliisi oli tiedottanut marraskuun 2014 lopulla liittäneensä Mäkelän irtisanomisen osaksi Kittilän kuntakonsernia koskevaa tutkintaa, kunnanhallitus kieltäytyi tämän jälkeen kolme kertaa käsittelemästä hallintojohtaja Esa Mäkisen esitystä laillisuusvalvonnasta.

Käräjäoikeus hylkäsi myös syytteet 14 kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä vastaan Mäkelään kohdistuneesta työsyrjinnästä ja työturvallisuuden vaarantamista.

Lisäksi kaatui syyte, joka koski kahdeksan kunnanhallituksen jäsenen ja varajäsenen päätöstä peruuttaa kunnanjohtaja Mäkelän tekemä tutkintapyyntö kunnan enemmistöomistaman Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tähän liittyi myös päätös antaa omistajaohjausta Palosaaren palauttamiseksi yhtiön johtoon.

 

Kittilä-vyyhti sai alkunsa Jouni Palosaaren vuodettua hissikilpailutuksessa toisen hissitoimittajan hintatietoja toiselle syksyllä 2013. Anna Mäkelä teki Palosaaren toimista tutkintapyynnön joulukuussa 2013.

Syyttäjien mukaan tutkintapyynnön tekemisestä käynnistyi kosto Mäkelää kohtaan. Lapin käräjäoikeuden mukaan mitään kostoa ei ollut, vaan kyse oli luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon välisestä ristiriidasta. Käräjäoikeuden mukaan irtisanomisen perusteet olivat asialliset ja todelliset.

Käräjäoikeuden mukaan päättäjillä oli oikeus vetää Mäkelän tekemä tutkintapyyntö pois, koska Mäkelällä ei ollut oikeutta tehdä yksin tutkintapyyntöä Palosaaresta.

Syyttäjien mukaan Kittilän päätöksenteon taustalla vaikutti rakenteellinen korruptio. Kuntapäättäjät asettivat yrittäjäneuvos Päivikki Palosaaren yritystoiminnan ja hänen veljensä Jouni Palosaaren edun kunnan edun edelle. Käräjäoikeuden mukaan kyse ei ollut rakenteellisesta korruptiosta. Päättäjät eivät tavoitelleet itselleen hyötyä.

Syyttäjien mukaan Mäkelää kohdeltiin kunnanhallituksen  toimesta asiattomasti tutkintapyynnön tekemisen jälkeen. Käräjäoikeuden mukaan kyse ei ollut työsyrjinnästä eikä työturvallisuuden vaarantamisesta.

Oikeustieteen tohtori Kari Uoti avusti käräjäoikeudessa Kittilän kuntapoliitikkoja.

Oikeustieteen tohtori Kari Uoti avusti käräjäoikeudessa Kittilän kuntapoliitikkoja. © KAISA SIREN / LK

Kuntapäättäjä Timo Kurula (oik.) ja hänen asianajajansa Olli Siponen ovat tyytyväisiä tuomioon.

Kuntapäättäjä Timo Kurula (oik.) ja asianajaja Jari Halttu. © KAISA SIREN / LK

Lapin käräjäoikeudelta vapauttavan tuomion saivat Akseli Erkkilä, Raili Fagerholm, Eino Holck, Veli-Matti Junnola, Susanna Kantola, Leena Kinnunen, Merja Korva, Timo Kurula, Mika Kuusela, Reijo Kyrö, Aki Maunula, Vilho Molkoselkä, Anssi Mäkinen, Markku Mäkitalo, Vuokko Mäntymaa, Paula Nevalainen, Milja Nikka, Jukka Niva, Janne Paksu, Torsti Patakangas, Tapani Rantajääskö, Mikko Saarela, Jukka Salmi, Tarmo Salonen, Veikko Siitonen, Risto Similä ja Mauri Taskila. Samalla kaatui syyte avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen tilapäisen valiokunnan sihteerinä toimineen Saanareetta Virikon osalta.

Asianajaja Olli Siponen puolusti oikeudessa kolmea vastaajaa, muiden muassa kunnanhallituksen silloista puheenjohtajaa Timo Kurulaa (kesk), jota syyttäjät pitivät päätekijänä. Hänelle vaadittiin vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeutta.

Siponen sanoo, että Lapin käräjäoikeuden tuomio oli odotetunlainen: hyvin perusteltu ja selkeä kooste. ”Näkemykseni mukaan Kittilässä oli kyseessä virkamiesten ja kuntapäättäjien valtataistelu. Tässä tilanteessa kuntapäättäjät toimivat toimivaltansa puitteissa”.

Siponen ei näe nyt annettua tuomiota ennakkotapauksena, joka linjaisi kuntapäättäjien virkavastuuta uudella tavalla tai muuttaisi kunnallishallinnon asetelmia virka- ja luottamusjohtamisen osalta.

”Tämä on yksittäinen tapaus, vaikkakin tietysti iso ja paljon julkisuutta saanut. Kunnallista päätöksentekoa koskevia lakeja ei ole tulkittu tässä uudella tavalla.”

Siponen kertoo olleensa yhteydessä kaikkiin kolmeen päämieheensä.

”Kaikki ovat tietenkin tyytyväisiä ja helpottuneita, että syytteet kumottiin.”

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää: Lapin käräjäoikeus ei ymmärrä, mitkä ovat hallinnon oikeudelliset pelisäännöt.

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen sanoo olevansa pettynyt syytteiden kaatumiseen. Hänen mukaansa Lapin käräjäoikeuden tuomion perustelut ovat erikoisia.

”Asioita ei ole ymmärretty, tuomion johtopäätökset antavat joiltakin osin virheellisen kuvan tapahtumista. Tuomion perusteluissa ei ole analysoitu syyttäjien esille tuomia argumentteja ja perusteita”, Junnikkala-Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa käräjäoikeuden tuomio on murheellinen ratkaisu virkavastuun kannalta.

”Käräjäoikeus on linjannut, että rikoslain virkarikoksia koskevat säännökset eivät tässä tapauksessa koske kuntapäättäjiä, vaikka lainsäätäjä on nostanut luottamushenkilöt virkavastuun kautta virkamiehen asemaan julkista päätösvaltaa käyttäessään”.

Katri Junnikkala-Heikkisen syyttäjäpari kihlakunnansyyttäjä Sari Anttonen kertoo, että syyttäjät ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä Lapin käräjäoikeuden koko tuomioon. Anttonen katsoo, ettei hoviin tarvita mitään uutta näyttöä.

”Syyttäjien näytöstä oikeastaan mitään ei huomioitu tuomiossa. Meillä oli satojen sivujen asiakirjanäyttö, kaikkiaan viisitoista todistajaa kuultavana kymmenien tuntien ajan ja kuultavana oli tietenkin myös asianomistaja Anna Mäkelä.”

Anttosen mukaan 170-sivuisessa tuomiossa ei edes mainita syyttäjän todistajien esille tuomia asioita asiakirjanäytöstä puhumattakaan.

”Tuomiosta on luettavissa, että syyttäjien esittämää näyttöä ei punnittu puolustuksen näyttöä vastaan”, Anttonen sanoo.

”Oikeudenkäynti olisi pitänyt järjestää Oulussa tai vieläkin etelämpänä.”

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää kertoo lukeneensa Lapin käräjäoikeuden tuomiota hämillään.

Mäenpään mukaan tuomion perusteella kuntapäättäjien virkavastuulla ei näytä olevan merkitystä.

”Virkavastuun kynnys on tässä tuomiossa nostettu niin korkealle, että se voisi toteutua vain, jos he tilaisivat Hollannista tynnyrillisen huumetta.”

Professori paheksuu kuntapäättäjien virheiden vähättelyä. ”Pidän vakavana, että oikeusvaltiossa toimitaan tällä tavalla. Käräjäoikeus sallii selvät laittomuudet ja virkavelvollisuuden kynnys viedään näin ylös.”

Mäenpään mukaan käräjäoikeus sanoo tuomiossaan sivulla 70 aivan suoraan, että päättäjiä ei voida rangaista keskeisesti hallinnon toimintaa ohjaavien hallintolain säännösten rikkomisesta.

”Jos käräjäoikeuden mielestä hallintolaki on sellainen laki, jota voidaan rikkoa ilman että tarvitsee miettiä virkavastuuta, pidän oikeudenkäytön argumentointia erikoisena. Tuomiossa vähätellään kaikkia hallintoa koskevia oikeudellisia vaatimuksia, jotka ovat keskeisiä hyvässä hallinnossa. Hallintolain säännöksillä ei näytä olevan väliä ja käräjäoikeus näyttää tuomiossaan, että se ei ymmärrä, mitkä ovat hallinnon oikeudelliset pelisäännöt”, Mäenpää jatkaa.

Mäenpään mukaan tuomiossa katsotaan kaikkea hallinnon sujuvuuden ja poliittisten luottamushenkilöiden toiminnan jatkamisen näkökulmasta.

”Ainoa, jota on arvioitu virkavastuun perusteella, on Anna Mäkelä itse. Hän on ainoa, jonka käräjäoikeus katsoo rikkoneen kuntalakia tehdessään tutkintapyynnön Jouni Palosaaresta ilman kunnanhallituksen lupaa.”

Mäenpään mielestä on selvää, ettei tällainen tuomio voi jäädä lainvoimaiseksi. Mäenpää sanookin, että alusta alkaen oikeudenkäynti olisi pitänyt järjestää Oulussa tai vieläkin etelämpänä.

”Että saataisiin objektiivisempaa näkökulmaa asioiden käsittelyyn. Jos tällainen tuomio ja oikeudenkäyntitapa yleistyy, alamme mennä pikkuhiljaa Unkarin tielle. Näin oikeusvaltion perusta murenee. Tällä tuomiolla virkavastuulta putoaa pohja ja hallintomme kruununjalokivi ’hyvän hallinnon vaatimus’ menettää merkityksensä.”

Mäenpää toteaa, että kaiken tämän käräjäoikeus lakaisee tunkiolle, jotta hallinnolle ei voida asettaa sellaisia laatuvaatimuksia kuten puolueettomuus, riippumattomuus, tarkoitussidonnaisuus ja yhdenvertaisuus.

”Käräjäoikeuden tuomio kertoo, että näitä vaatimuksia kuntapäättäjien ei tarvitse noudattaa”, professori sanoo.

 

Todennäköisesti seuraavaksi Kittilän päätöksentekoa puidaan Rovaniemen hovioikeudessa.

Jos juttu menee hoviin, kuntapäättäjien asianajajana toiminut Olli Siponen arvelee sen tuomioon kuluvan vielä puolisentoista vuotta. Siposen mukaan koko prosessi on kestänyt kohtuuttoman kauan, mutta se ei ole poliisin, syyttäjälaitoksen tai tuomioistuimenkaan vika.

”Resursseja on leikattu kaikilta jo vuosien ajan”, hän toteaa.

Oikeudenkäynnin pääkäsittely Lapin käräjäoikeudessa alkoi 11. syyskuuta 2018 ja loppulausunnot pidettiin tammi- ja helmikuussa 2019.

Valtio määrättiin maksamaan syytettyjen oikeudenkäyntikuluja 770 000 euron edestä. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

 

Oikaisu:

Juttus muutettu 4.7.2019 klo 13.00. Korjattu kuvatekstiä. Kuvassa Timo Kurulan kanssa on Jari Halttu, ei Olli Sipponen.

Tuomiosta sanottua

TERTTU UTRIAINEN, professori emerita

”Tämä antaa kunnallisesta päätöksenteosta karun kuvan, vaikka lakia ei rikottaisikaan.”

MATTI TOLVANEN, professori

”Mielestäni käräjäoikeus on ottanut varsin perusteellisesti kantaa eri syytekohtiin ne hyläten.”

Lähde: Yle 28.6.2019

Virkavastuuta vai poliittista harkintaa?

Lapin käräjäoikeuden mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelä rikkoi kuntalakia tehdessään tutkintapyynnön kunnan enemmistöomistaman Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta ilman kunnanhallituksen suostumusta.

Mutta onko tutkintapyynnön tekeminen viranomaiselle ylipäätään asia, joka edellyttää poliittista harkintaa?

”Käräjäoikeuden kannanotto on kysymyksiä herättävä, koska toisaalla tässä tuomiossa käräjäoikeus toteaa, että Mäkelällä oli kelpoisuus ja toimivalta tehdä tutkintapyyntö”, toteaa Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen.

Viljanen on seurannut Kittilän kunnan tapahtumia tarkkaan kunnanjohtajan erottamisesta asti.

Viljanen kysyy Lapin käräjäoikeuden Kittilä-tuomion valossa, miten sitten on suhtauduttava sellaiseen käytäntöön, että tutkintapyyntöjä tehdään kunnissa aivan yleisesti ilman kunnanhallituksen suostumusta?

Esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa kaupunginlakimies yleensä tekee tutkintapyynnöt itsenäisesti.

”Pienemmissä kunnissa, joissa ei omaa lakimiestä ole, tutkintapyynnön tekee yleensä kunnanjohtaja tai hallintojohtaja. Tällaisesta käytännöstä kertoi myös Lapin käräjäoikeudessa todistajana kuultu entinen rikoskomisario”, Viljanen sanoo.

”Onko tutkintapyynnön tekeminen ylipäänsä lainkaan sellainen asia, joka soveltuu poliittisten päättäjien ratkaistavaksi? Eikö siihen liity suuri vaara, että puoluepoliittisesta vastustajasta tutkintapyyntö kyllä tehdään, mutta ei meidän puolueen omasta edustajasta? Toteutuuko poliittisessa harkinnassa kansalaisten yhdenvertaisuus?”

Sisältö