Keskustaministeri Tiilikainen haluaa selvittää, miksi sähkönsiirto on kallista maaseudulla – syyt tiedetään jo
Uutisanalyysi: Mikään laki ei saa yrityksiä luopumaan voiton tavoittelusta, ja maakaapelointi on kallista.
Työ– ja elinkeinoministeriö on herännyt sähkön siirtohintojen tolkuttomuuteen.
Energia-asioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on pyytänyt sähkötekniikan professori Jarmo Partasta selvittämään hinnankorotusten syitä.
Ministeriö haluaa tietää, miten investointeja sähköverkkoon on toteutettu ja olisiko olemassa halvempia keinoja toteuttaa jakeluverkon ylläpito- ja korjaustöitä.
Selvitystä voi pitää äkkiseltään erikoisena, sillä poliitikot ovat itse hyväksyneet sähkömarkkinalain, joka pakottaa sähköyhtiöt tekemään kalliita maakaapelointeja myrskytuhojen takia.
Mikään laki ei saa yrityksiä luopumaan voiton tavoittelusta, eikä investointia tehdä sijoittajien omasta pussista, joten maksajaksi päätyy kuluttaja.
Sähkön siirtohinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 50–60 prosenttia. Nousu on ollut kovinta harvaan asutuilla alueilla. Myös eri yhtiöiden välillä hintaerot ovat suuret.
Keskustaministeri Tiilikaisen selvityksen taustalla onkin maakuntien ihmisten huoli ja ankara palaute.
Selvittäminen tuskin kuitenkaan lohduttaa maaseudun ihmisiä, sillä selitys epätasa-arvoisille sähkön siirtohinnoille löytyy jo Energiaviraston huhtikuussa 2018 julkaistusta raportista.
Harvempaan asutuilla alueilla sähköverkonhaltijalla on hoidettavanaan suurempi verkkopituus asiakasta kohden kuin kaupungeissa. Esimerkiksi Uudellamaalla sähkön siirtäminen on huomattavasti halvempaa kuin Itä-Suomessa.
Myös verotus vaikuttaa. Sitä on kiristetty vuosina 2011, 2014 ja 2015.
Ja kaikki muistavat, mitä tapahtui Fortumin sähköverkoille. Fortum myi 2,55 miljardilla eurolla sähkönsiirtonsa pääomasijoittajalle ja muutamalle eläkeyhtiöille vuonna 2016.
Sähköyhtiö Carunan noin 30 prosentin korotukset hintoihin johtivat tulenkatkuiseen kritiikkiin ja lopulta sähkömarkkinalakia muutettiin silloisen elinkeinoministerin Olli Rehn (kesk) johdolla.
Nykyisen lakimuotoilun mukaan sähkön siirtohinnan korotus saa olla vuodessa enintään 15 prosenttia.
Moni pitää tätäkin korotustasoa liian suurena ja yhtiöiden sanelemana. Eivätkä väitteet aivan tuulesta temmattuja ole.
Energiaviraston raportista selviää, että sähkönjakeluyhtiöiden liikevaihto ja voitot kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Huomionarvoista on se, että samaisena vuonna (2016) yhtiöiden investoinnit ja toiminnan kustannukset laskivat.
Energiaviraston raportin mukaan sähkönjakeluyhtiöt tekivät vuonna 2016 yhteensä noin 1,8 miljardin euron liikevaihdolla reilun 400 miljoonan euron voiton. Energiavirasto valvoo sähköyhtiöiden tuottoja. Niiden pitää lain mukaan olla ”kohtuullisella tasolla”.
Raportissakin kuitenkin mainitaan, että lakiin kirjatut vaatimukset maakaapeloinnista aiheuttavat yrityksille aidosti lisää kuluja.
Sähköyhtiöt ovat pohtineet sähkön siirtohintojen määrittelyn uusimista: energian määrän hinnoittelusta siirryttäisiin tehoperusteiseen hinnoitteluun.
Jos ja kun sähköyhtiöt alkavat käyttämään tehoperusteista hinnoittelua, esimerkiksi kesämökkiläisten sähkön siirtohinnat voivat nousta merkittävästi. Toisaalta paljon kuluttavien sähkölämmitteisten kotien sähkönsiirto puolestaan halpenisi.
Ministeri Tiilikaisen nimeämä selvitysmies, professori Partanen on ollut valmistelemassa ehdotusta tehoperusteisesta sähkönsiirronlaskutuksesta.
Toistaiseksi sähköyhtiöt ovat suhtautuneet varovaisesti tehoperusteiseen laskutukseen. Ne pohtivatkin nyt, kuinka paljon kuluttajia uskaltaa vielä hinnankorotuksilla suututtaa. Eri alueiden välisiä hintaeroja tehoperustainen laskutus ei poista.