JSN:n langettava päätös Suomen Kuvalehdelle

Suomen Kuvalehti on saanut Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen artikkelista, joka käsitteli ukrainalaisia auttavaa yhdistystä.

JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

JSN arvioi hyvää journalistista tapaa tulkitsemalla Journalistin ohjeita (JO), jotka koskevat kaikkea journalistista työtä.

SK julkaisee langettavan päätöksen kokonaisuudessaan alla.

Langettava päätös 10059/A/25

Suomen Kuvalehti

Asia: haastateltavan oikeudet, erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto (vastine)

Lehti teki kriittisen jutun ukrainalaisia auttavasta yhdistyksestä. Haastateltaville olisi tullut kertoa, että juttu julkaistaisiin myös toisessa mediassa.

Kantelu 30.6.2025

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden 11.6.2025 julkaisemaan juttuun ”Tarjolla henkistä tukea”.

Kantelun on tehnyt yksi juttuun haastatelluista, kyseisessä yhdistyksessä toimivista henkilöistä. Kantelun mukaan haastatteluun suostuttaessa ei kerrottu, että julkaisu tehtäisiin yhteistyössä Satakieli-median kanssa, vaikka tieto olisi ollut olennainen ja voinut vaikuttaa sekä vastauksiin että päätökseen osallistua haastatteluun. Toimittajan alkuperäinen yhteydenotto antoi kuvan, että juttu käsittelisi yleisesti ukrainalaisia auttavia järjestöjä sekä niiden resursseja ja avuntarpeita. Lopullinen juttu keskittyi kuitenkin kriittisesti lähes yksinomaan Fenix Finland -yhdistykseen. Kantelijan mukaan haastatelluille ei kerrottu asianmukaisesti, missä yhteydessä lausumia käytettäisiin, eikä haastattelutilanne vastannut luvattua journalistista tarkoitusta.

Kantelijan mukaan jutussa esitettiin tunnistettavia tahoja ja yksityishenkilöitä koskeneita vakavia väitteitä, jotka olivat omiaan aiheuttamaan merkittävää kielteistä julkisuutta, mutta joihin ei tarjottu mahdollisuutta vastata ennen jutun julkaisua tai sen jälkeen Kantelun mukaan jutussa käytettiin yhdistyksen vapaaehtoisista leimaavia ilmaisuja. Lisäksi jutussa vihjattiin harhaanjohtaviksi koettuja väitteitä kantelijan koulutustaustasta ja vihjattiin yhdistyksen vapaaehtoisiin liittyvistä epämääräisistä Venäjä-yhteyksistä sekä luotiin epäsuoria assosiaatioita Venäjän propagandaa tukeviin toimijoihin ilman yksilöintiä tai riittäviä perusteluja, kantelussa todetaan.

Kantelijan mukaan lehden toimitus perusteli menettelyään sillä, että jutun näkökulma ei ollut vielä hahmottunut. Kantelun mukaan tämä ei poistanut velvollisuutta kuulla asianosaisia. Myöskään jälkikäteen tehtyjä oikaisu- ja vastinepyyntöjä ei kantelun mukaan huomioitu.

Päätoimittajan vastaus 23.3.2026

Suomen Kuvalehden vastaava päätoimittaja Matti Kalliokoski myöntää lehden tehneen virheen siinä, ettei kaikille haastateltaville kerrottu jutun samanaikaisesta julkaisusta myös Satakieli-mediassa. Jutun julkaisemisen useammassa mediassa olisi tullut käydä haastatelluille ilmi etukäteen, eikä virhettä ollut mahdollista korjata juttujen samanaikaisen julkaisun vuoksi enää jälkikäteen.

Muiden kantelussa esitettyjen väitteiden osalta lehti kiistää menettelyvirheet. Päätoimittajan mukaan jutun tiedot ja tulkinnat perustuivat useista lähteistä tarkistettuun aineistoon, jutusta ei ole osoitettu asiavirheitä, ja vapaaehtoisia tai Fenix Finlandia koskevat väitteet olivat journalistisesti perusteltuja. Yhdistyksen edustajille annettiin mahdollisuus kommentoida itseään koskevia väitteitä, heidän sitaattejaan tarkistettiin, vastaukset sisältyvät julkaisuun ja päätoimittajan mukaan väitteitä käytiin haastateltavien kanssa läpi myös puhelimitse. Lehti katsoo, että samanaikainen kuuleminen toteutui riittävällä tavalla. Myös oikaisu- ja vastinepyynnöt käsiteltiin päätoimittajan mukaan asianmukaisesti.

Lehden näkemyksen mukaan kantelu kohdistuu ennen kaikkea jutun näkökulmaan ja tulkintoihin eikä osoitettuihin asiavirheisiin. Näillä perusteilla päätoimittaja katsoo, että toimitus on toiminut asianmukaisesti kuulemisen ja jälkikäteisen vastineen osalta, eikä lehden menettely riko hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 18: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi ja millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa. (– –)

Suomen Kuvalehti teki jutun ukrainalaisia avustavasta yhdistyksestä. Juttu käsitteli kriittisesti yhdistyksen toimintaa ja toimintatapoja sekä sen nykyisten ja entisten vapaaehtoisten koulutustaustoja ja yhteyksiä Venäjään. Juttu julkaistiin ukrainaksi käännettynä myös ammattikorkeakoulun julkaisemassa Satakieli-mediassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yhdistys joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta se sai esittää näkemyksiään jo alkuperäisessä jutussa riittävästi. Haastateltavat saivat riittävästi tietää lausumiensa asiayhteydestä. On tavallista, että jutun näkökulma voi muuttua journalistisen prosessin edetessä.

Neuvoston mielestä kaikille haastatelluille olisi tullut kertoa, että juttu julkaistaisiin toisessa mediassa. Haastatelluilla ei ollut tässä tapauksessa mahdollisuutta päätellä, että juttu voitaisiin julkaista muuallakin kuin Suomen Kuvalehdessä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti on rikkonut Journalistin ohjeen kohtaa 18 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.

Lue juttu

• Fenix Finland on Suomen suurimpia ukrainalaisia auttavia järjestöjä. Sen vapaaehtoisina on toiminut mielenterveyden ammattilaisia, mutta myös uskomushoitaja, joka tarjosi keskusteluyhteyttä kuolleisiin. Ja yksi, joka poseerasi Venäjän sotilasunivormussa. vapaaehtoistyö

  Outo yhdistys tarjoaa ukrainalaisille psyykkistä tukea: mukana ammattilaisia, mutta myös uskomushoitaja, joka lupasi yhteyden kuolleisiin

  12 MIN