Tutkimus: Suomalaiset luottavat poliisiin Aarnio-jupakasta huolimatta
Mediassa käyty keskustelu on jopa lisännyt luottamusta, kertoo Taloustutkimuksen kysely.
Viime vuoden syksyllä käynnistynyt myrsky rikosylikomisario Jari Aarnion ympärillä on saanut poliisiviranomaiset huolestumaan julkisesta kuvastaan. Vähitellen laajentunut jupakka on paisunut koko Helsingin huumepoliisia koskevaksi arvosteluksi. Kritiikin kohteena ovat olleet yksittäisen poliisimiehen väitetyt väärinkäytökset sekä epäilyt Helsingin poliisilaitoksen laiminlyönneistä tietolähteiden rekisteröinnissä.
Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen oikoi väitteitä jo 19. marraskuuta ja totesi, että huumerikosyksikön valvonta on ollut poliisilaitoksen johdon käsissä ja ohjeiden mukaista, eikä sen perusteella ole ollut huomauttamista yksikön toiminnasta.
Myllerrys kuitenkin huolestutti poliisiviranomaisia siinä määrin, että Poliisiammattikorkeakoulu teetti tapahtumien vuoksi Taloustutkimuksella kyselyn. Siinä vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka paljon he luottavat poliisiin.
Taloustutkimuksen kyselyssä kuvataan median kriittistä uutisointia ja esitetään tulokset neljästä mielipidemittauksesta. Niitä ryhdyttiin tekemään kolmen viikon välein viikosta 48 alkaen, kun tapahtumat alkoivat vyöryä.
Tuolloin Aarnio oli ollut vangittuna viikon. Helsingin poliisilaitoksen toimintaa kohtaan esitettiin raskaita väitteitä. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen teki valtakunnansyyttäjänvirastolle tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähteiden käytöstä.
Viimeinen kysely tehtiin viikolla viisi tänä vuonna. Silloin tiedossa oli, että Aarniota epäillään myös törkeistä huumausainerikoksista. Kysymyksissä ei kuitenkaan mainittu Aarniota nimeltä. Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista.
Mielipidemittausten tulokset osoittavat, että tiedotusvälineissä käyty keskustelu ei vähentänyt luottamusta poliisiin, vaan jopa lisäsi sitä. Kymmenen viimeisen vuoden aikana luottamus on asteikolla nollasta kymmeneen liikkunut noin kahdeksan ympärillä.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin, dosentti Kimmo Himbergin mukaan neljässä mittauksessa saatiin nyt tulokseksi 8,3. Luottamus on säilynyt samalla tasolla jatkuvasta kohusta huolimatta.
”Kyseessä ei ole satunnainen poikkeama, vaan selvä muutos. Tässä näkyy selkeästi, että näiden kyselyjen keskinäinen hajonta on hyvin pieni”, Himberg toteaa.
Himberg on aikaisemmin työskennellyt keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtajana.
Kansalaisten luottamusta poliisia kohtaan on tutkittu maailmalla vähän. Himbergin mukaan tieteellistä tutkimusta on niukasti.
”Tämä on uusi havainto, että ihmisten mielissä poliisia kohtaan tunnettu luottamus ei putoa kielteisen uutisoinnin vuoksi. Ihmiset eivät ehkä ajattelekaan niin suoraviivaisesti kuin voisi helposti kuvitella. Pitkäaikaisista vaikutuksista ei tosin tämän kyselyn perusteella voi todeta mitään varmaa.”
Kohonneelle luottamukselle voi olla useita syitä. Kansalaiset saattavat olla tyytyväisiä siihen, että epäillyistä väärinkäytöksistä huolimatta asiaa on alettu tutkia rikosoikeudellista tietä. Poliisiorganisaatio ei siis suojele omiaan. Toisaalta ihmiset voivat ajatella, että törkeiden huumausainerikosten tutkinnassa on hyväksyttävää käyttää poikkeuksellisiakin menetelmiä.
Tulosten pohjalta julkaistaan lähiviikkoina erikoistutkija Juha Kääriäisen artikkeli, jonka otsikkona on Poliisia koskeva julkinen kritiikki ja luottamus poliisiin. Kirjoitus julkaistaan Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ilmestyvässä, Poliisin toimintaympäristökatsaus 2014 -artikkelikokoelmassa.