Dekaani halusi perääntyä Lauri Törhösen väitösprosessia puolustavista kommenteista – näin hän selittää asiaa
Satu Miettinen halusi poistaa haastattelustaan arvioita siitä, että väitösprosessi oli asianmukainen.
Lauri Törhösen 30. lokakuuta järjestetty väitöstilaisuus nostatti poikkeuksellisen keskustelun akateemisista standardeista. Elokuvaohjaajana tunnetun Törhösen, 76, väitös tarkastettiin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.
Taiteen alaan kuuluvia väitöksiä arvioidaan erilaisin kriteerein kuin tieteellisiä väitöskirjoja, mutta niillekin on akateemiset reunaehdot. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan omien kriteerien mukaan hyväksytyn väitöskirjan tulee muun muassa olla ”tieteellisesti erityisen ansiokas”.
Kriitikot ovat huomauttaneet Törhösen väitöksestä puuttuneen jopa perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytteiltä edellytetyt jäsennelty sisällysluettelo, lähdeviitteet ja ylipäätään lähdeteokset, joihin viittaamalla osoitetaan perehtyneisyys tutkimusalaan liittyvään akateemiseen keskusteluun.
Törhönen viittaa muun muassa Beatlesin lauluihin ja jääkaappimagneettiin.
Silti väitöksen esitarkastajina toimineet psykologian professori Göte Nyman ja dosentti Ilkka Huovio ovat antaneet Törhöselle luvan väittelemiseen.
Huovio on puolustanut Törhösen väitöksen ansioita myös julkisuudessa. ”Tämä on myös hyvin omaperäinen väitöskirja, ja sellaisia akateeminen yhteisö tarvitsee. Se ei tarvitse kaavoihin kangistunutta formaattia”, Huovio kommentoi STT:lle.
Myös vastaväittäjä professori (emeritus) Esa Saarinen esitti väitöstä hyväksytyksi.
Lopullisen päätöksen väitöskirjan hyväksymisestä tekee Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii tiedekunnan dekaani Satu Miettinen. Myös hän on puolustanut kiisteltyä väitösprosessia.
”Väitöskirjaprosessissa oli mukana kaksi hyvin arvostettua ohjaajaa ja vastaväittelijä, eli laaduntarkastusta kolmelta asiantuntijalta”, Miettinen sanoi Suomen Kuvalehden torstaina 2. marraskuuta tekemässä haastattelussa.
Perjantaina hän halusi poistaa haastattelusta sitaattinsa, jonka mukaan ”Törhösen väitöskirjan prosessi on ollut aivan asianmukainen”. Lisäksi hän halusi poistaa seuraavat kommenttinsa: ”Meillä ei ole syytä epäillä, että tarkastajat olisivat toimineet normaalista poikkeavasti. Prosessi kestää vaikka minkälaisen tarkastuksen, mutta nyt kun kyseessä on taiteellinen muoto ja poleeminen hahmo, niin tämä on vaikuttanut tapauksen käsittelyyn julkisuudessa.”
Perusteluiksi poistopyynnölle Miettinen sanoi, että ”tilanne elää”.
Yle julkaisi perjantai-iltana jutun, joka käsitteli kriittisesti Törhösen väitöksen esitarkastajien jääviyttä.
Historian alan tutkimusta tehnyt Ilkka Huovio on Törhösen entinen esimies. Göte Nyman on toiminut Törhösen väitöstutkimuksen ohjaajana. Törhösen mukaan hän on yhdistänyt Nymanin ohjaaman työn osaksi nyt hyväksyttyä väitöskirjaa. Näin Nyman olisi toiminut tarkastajana väitöksessä, jonka tekemiseen on itse vaikuttanut.
Törhösen väitöstyötä ohjannut ja esitarkastajia tiedekuntaneuvostolle suositellut professori Kaarina Määttä kiistää Ylelle jääviyden. Työtoveruus ei hänestä riitä jääviyden syyksi. Hyväksytty tutkimus on Määtästä uusi verrattuna Nymanin ohjaamaan työhön, eikä siten jäävää tätä.
Törhösen ja esitarkastajien likeisistä väleistä kirjoitti myös Lapin Kansa.
Dekaani Satu Miettisen halu poistaa haastattelustaan Törhösen väitösprosessin onnistumista koskevat arviot on erikoinen. Väitöksen akateemisen arvioimisen suhteen tilanne ei ”elä” ennen kuin taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu päättämään väitöstyön kohtalosta. Halu poistaa sanottua vaikuttaa reaktiolta julkiseen keskusteluun ja väitösprosessista tehtyihin valituksiin.
Maanantaina 6. marraskuuta Miettinen perusteli SK:lle tilanteen elämistä sillä, että Törhösen väitösprosessissa on tehty valituksia hyvän tieteellisen käytännön rikkomisesta. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) arvioi valitukset ja käynnistää niiden perusteella tarvittaessa selvityksen.
Vuonna 2022 TENK:lle raportoitiin 31:stä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä. Kahdessa tapauksessa todettiin tapahtuneen vilppiä.
Miettinen pyysi poistamaan haastattelustaan myös sitaatin, jonka mukaan ”ei meillä ole resursseja teettää kenestäkään mitään taustaselvityksiä”. Tällä hän viittasi esitarkastajien valintaan, jossa luotetaan väitöstyön ohjaajan – tässä tapauksessa Kaarina Määtän – arvioon.
Satu Miettinen, miksi halusit poistaa haastattelussa sanomiasi asioita jutusta?
”Ihan sen takia, että en sano mitään, mikä ei olisi hallinnollisesti kuranttia. Mähän en ole hallintopäällikkö enkä hallintojohtaja. Tavallaan se… mähän kommentoin niin kuin mun näkökulmasta.”
Miksi halusit poistaa haastattelusta esimerkiksi kohdan, jossa sanotaan, että ”Törhösen väitöskirjan prosessi on ollut aivan asianmukainen”?
”Sen voi vaikka jättää. Se on ihan ok. Se on ihan asianmukainen.”
No miksi halusit ottaa sen pois?
”No ihan varmuuden vuoksi.”
Minkä varmuuden vuoksi?
”En kommentoi. Sen voi jättää siihen, jos se on helpompi sulle, niin jätä ihmeessä siihen. Se prosessi on aivan asianmukainen.”
Muista kohdista Miettinen sanoo, etteivät poistot olleet hänen valitsemiaan.
”Jos sanon ihan suoraan, niin kun olen pyytänyt nämä tarkastettavaksi, niin nehän menee vielä meidän viestinnän tarkastettavaksi ja nää on itse asiassa niitä viestinnän poistoja. Mulle kävisi, vaikka se olisi semmoisenaan, mutta nyt niitä yritetään editoida silleen, että ne olisi mahdollisimman neutraaleja.”
Miksi olet antanut viestinnän poistaa lausuntojasi, joihin olet itse tyytyväinen?
”Meillä on semmoinen toimintatapa, että me yritetään jollain tavalla katsoa, että tulee niin kuin hyviä lausuntoja. Että niissä säilyy eheänä se sisällöllinen tarkoitus [–] myös media haluaa tehdä sieltä kärkeviä nostoja. Niin kuin [–] nyt sä jollain tavalla käännät epäilyttäväksi tätä…”
”Mun mielestä olisi parempi, ettet lähde sieltä poistamaan mitään, vaan julkaiset, mitä siellä on ollut ja sillä hyvä”, Miettinen ehdottaa.
Hänen aiempaa haastatteluaan on julkaistu täällä:
Miettinen ei halua kertoa, kuka Lapin yliopiston viestinnässä on valinnut poistettavaksi pyydetyt kohdat. Hän sanoo, ettei olisi suostunut haastatteluun, jos ei olisi saanut nähdä sitaattejaan ennen julkaisemista.
”Tietenkään en anna yhtä ainutta haastattelua, jos minulla ei ole sitä mahdollisuutta tarkastaa ja editoida [sitaattejani]”, hän sanoo.
Journalistin ohjeiden 18. kohdassa viitataan haastateltavan oikeuteen saada tarkastaa sitaattinsa ennen niiden julkaisua. ”Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle”, ohjeessa sanotaan.
Kohdan tarkoitus on karsia mahdollisia asiavirheitä. Se ei tarkoita mahdollisuutta muuttaa haastattelulausuntoja. Päätös siteerattavista kohdista tehdään toimituksessa.
Journalistin ohjeet kannustavat sitaattien lähettämiseen. Mikään journalistinen pelisääntö ei mahdollista, että sanot haastattelussa yhtä ja kommenttisi nähdessäsi muutat tai joku kolmas osapuoli muuttaa ne joksikin muuksi.
”Sinun ei tarvitse siihen myöntyä, mutta sen minä olen antanut ehdoksi.”
Mutta journalistin ohjeet ovat se, mikä säätelee näitä pelinsääntöjä.
”No sääteli, mitä sääteli.”
Miettinen tähdentää, ettei ole toimittaja ja kehottaa toimittajaa soittamaan yliopiston viestintäyksikköön.
Lapin yliopiston viestintäjohtaja Anne Soinsaari pyytää lähettämään kysymykset sähköpostilla.
Emme voi tietää, kenen kautta sähköpostikommentit kiertävät. Kun nyt olemme tässä langoilla ja viestintäjohtajana vastaat yliopiston viestinnästä, niin voitko kommentoida, miten kolmas osapuoli voi muokata jonkun toisen haastattelua?
”Eikö olekin normaalia, että haastateltava voi tehdä juttuun muutoksia, jos siellä on asiavirheitä? Haastattelu on tehty tiettynä ajankohtana ja jos tilanne on sen jälkeen muuttunut, niin täältä voinee korjata sen, miten asia on”, Soinsaari sanoo.
Asiavirheet korjataan, mutta se on eri asia kuin että haastattelussa sanottua vedettäisiin takaisin. Kuka viestinnässä on ehdottanut noita poistoja? Miettisen mukaan poistoehdotukset ovat viestinnän tekemiä. Niihin ei viitata virheinä.
”Satu on konsultoinut minua siitä, että voiko haastatteluun tehdä muutoksia, jos siellä on asiavirhe. Olen todennut, että asiavirheet voi korjata.”
Miettinen sanoo eri tavalla. Kuka sen päätöksen on nyt tehnyt?
”Kyllä haastateltava itse päättää, mitä hän toimittajalle sanoo. Mutta hän on konsultoinut meitä.”
Sinun ja Miettisen sanomisien välillä on ristiriita. Haluaisin saada selvyyden siihen.
”Satuhan vastaa haastateltavana siitä, mitä hän on toimittajalle sanonut. Ja minä viestintäjohtajana voin konsultoida talon sisäisiä henkilöitä siitä, miten median kanssa toimitaan. Olen ikään kuin teknisenä tukena”, Soinsaari sanoo.
Hän pyytää vielä nähtäväkseen poistettuja kohtia. Ne saatuaan hän toistaa aiemman vastauksensa siitä, että on ainoastaan kertonut, että asiavirheet voi korjata.
Kun SK kertoo Miettiselle viestintäjohtajan kiistävän osaltaan muokkauspuheet, dekaani vetääkin sanojaan takaisin.
”Tässä on väärinymmärrys. Olen tehnyt yliviivaukset”, Miettinen vastaa sähköpostissaan.