Kanava: Koko sivistys­yliopiston ihanne on Suomessa uhattuna – yliopisto­uudistuksen synnyttämät ongelmat ovat vain pahentuneet

Tehokkuusajattelun ja akateemisten muotivirtausten vangiksi jäänyt yliopistolaitos uhkaa jäädä tuuliajolle, väittää dosentti Ari Helo.

koulutuspolitiikka
Teksti
Ari Helo

Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 1/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee alun perin Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.

Vuoden 2009 yliopistouudistus mullisti suomalaisen yliopistolaitoksen. Laissa todettiin yliopistojen olevan ”itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä”. Yliopistojen kaikki opetus- ja tutkimusvirat muuttuivat yksityissektorin tapaan tavallisiksi työsuhteiksi samalla kun yleisiä rahoitusperusteita muutettiin. Syntyi joukko ongelmia, jotka ovat pahentuneet vuosien saatossa. Vaarassa on koko sivistysyliopiston ihanne.

1. Yliopistoista on tehty rekrytoinnin villi länsi

Yksityistämisen ohessa tehdyllä yliopistohallinnon yleisuudistuksella luotiin käytäntö, jonka mukaan yliopistojen vakansseista ei enää päätetä ansio- vaan suosituimmuusperusteisesti. Vanhoissa virantäytöissä usein ainoana ahkeruuden ja taitavuuden takeena ollut valitusväylä sulkeutui hakijoilta. Tunnen itsekin professoreita, jotka aikoinaan saivat virkansa nimenomaisesti tämän virallisen valitustien kautta.

Jokaisessa työyhteisössä on esimiesten suosikkeja, se on täysin luonnollista ja inhimillistä. Mutta vuoden 2009 uudistuksen jälkeen ei ole ollut mitään keinoja taistella yliopistojen eri laitosten ja osastojen sisäisiä suosikkijärjestelmiä tai vaikkapa ikärasismia vastaan.