Armenialaisliikemies tekee luomuvodkaa vientiin Saimaan rannalla – miljoonatappiot ja maksuhäiriöt eivät vie uskoa liiketoimiin
Saimaa Beverages -yhtiössä huomiota kiinnittävät viidentoista vuoden aikana tehdyt liikevaihtoon suhteutettuna suuret tappiot.
Sargis Tarverdjan toistaa noin 45 minuuttia kestävässä haastattelussa monta kertaa kahta asiaa: Hän kunnioittaa Suomea suuresti, eikä hän ole osallistunut rahanpesuun.
Armenialaisliikemies istuu Saimaa Beverages -luomuvodkatehtaansa konttorissa Lappeenrannassa kuukausittaisella vierailullaan.
Saimaa Beverages -suomalaisyhtiön lisäksi Tarverdjan omistaa Armeniassa Sargis Karolina- ja Ararat-juoma- ja ruokayhtiöt, jotka tekevät kauppaa etupäässä Armeniassa, Venäjällä ja IVY-maissa.
Lappeenrannan Saimaa-luomuvodkan päämarkkinat ovat Armeniassa, Ukrainassa ja Baltiassa, mutta sitä myydään myös esimerkiksi Turkmenistanissa ja Irakin Kurdistanissa.
”Parhaillaan käymme neuvotteluja Yhdysvaltain- ja Englannin-viennistä”, sanoo Tarverdjan.
Tehdaskiinteistö aivan Saimaan rannalla kuului alun perin Chymokselle, joka valmisti siellä mehuja ja liköörejä 1922–1999.
Vuonna 2004 Lappeenrantaan rekisteröitiin Saimaa Beverages -yhtiö, joka aloitti luomuvodkan valmistuksen Lappeenrannan kaupungille siirtyneen juomatehdaskiinteistön vuokralaisena.
Yhtiön omisti venäläinen Pavel Kadušin, joka oli Harjavallan terästehtaan nykyisin omistavan venäläisen Norilsk Nickel -yhtiön varapääjohtaja 1997–2001 ja sen jälkeen jonkin aikaa Venäjän valtion omistaman Rosspirtprom-alkoholiyhtiön varajohtaja.
Kadušin omisti Saimaa Beveragesin lappeenrantalaisen Nordic Goods Finland -emoyhtiön kautta, jonka puolestaan omistivat hänen ulkomaiset yhtiönsä. Nordic Goodsilla ei ollut liiketoimintaa, mutta sen taseeseen ilmestyneitä miljoonia pumpattiin Saimaa Beveragesiin.
”Kyse ei ole rahanpesusta, vaan harkitusta markkinointiponnistuksesta.”
Vuonna 2011 venäläislehdet kertoivat laajasti Saimaa Beveragesin ja Rosspirtpromin Moskovaan perustamasta yhteisyrityksestä, johon Saimaa Beveragesin kerrottiin investoivan 217 miljoonaa euroa.
Summa oli tähtitieteellinen raskaasti tappiolliselle ja enimmillään neljän miljoonan vuosiliikevaihdon tehneelle Saimaa Beveragesille.
”Kyse ei ole rahanpesusta, vaan harkitusta markkinointiponnistuksesta”, sanoi yhteisyrityksen toimitusjohtaja ja Saimaa Beveragesin hallituksen jäsen Sergei Kleštšukov venäläisen RBK-lehden haastattelussa 2012.
Tietoa investointirahojen alkuperästä ei ollut.
Saimaa Beveragesin entinen työntekijä sanoo Suomen Kuvalehdelle, että yhtiön johto kertoi presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvien liikemiesveljesten Roman ja Arkadi Rotenbergin olleen vodkaliiketoiminnan taustalla.
Heidän mahdollisesta osakkuudestaan kirjoittivat myös venäläiset lehdet.
Vuonna 2014 kansainvälinen tutkivan journalismin keskus OCCRP paljasti 2014 yhdessä Novaja Gazeta -lehden kanssa Venäjään kytkeytyvän Laundromat-rahanpesuvyyhden, jossa myös 28 suomalaisyhtiön tileille siirrettiin Venäjältä rikoksilla hankittua rahaa 2013–2014.
Asiaa Suomessa tutkineen Yleisradion SK:lle luovuttamat tiedot kertovat, että Laundromat-tapauksessa Saimaa Beveragesin nyt jo lopetetulle tilille Nordeassa tuli 151 000 euroa pestyä rahaa Kedassia Limited -veroparatiisiyhtiöltä latvialaisen Trasta Komercbanka -pankin kautta. Rahansiirron selitteenä oli ”textiles”, tekstiilejä.
Trasta meni konkurssiin menetettyään pankkilisenssin 2016.
Liikemies Sargis Tarverdjan sanoo mahdollisten hämärien rahansiirtojen tapahtuneen ennen kuin hän osti Saimaa Beveragesin Ratebor Advisors -yhtiöltä maaliskuussa 2014. Saimaa Beverages ei ole ollut syytteessä rahanpesusta.
Venäläisen Kartoteka-yritysrekisteripalvelun mukaan Ratebor Advisors on rekisteröity Brittiläisille Neitsytsaarille. Rateborin omistajasta ei ole tietoa.
Viime vuonna Saimaa Beverages teki lähes 1,3 miljoonan euron tappion 1,5 miljoonan euron liikevaihdolla.
Saimaa Beveragesin hallituksessa on nykyisin Tarverdjanin lisäksi kaksi venäläistä ja kaksi armenialaista jäsentä.
”He ovat yksityishenkilöitä. Minä omistan yhtiön sataprosenttisesti”, sanoo Tarverdjan.
Lappeenrannan noin 20 työntekijästä vain muutama on suomalaisia ja loput ovat muun muassa Venäjältä, Virosta tai Bosniasta.
Etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden palkat ovat entisen työntekijän mukaan jatkuvasti myöhässä jopa viikkoja, ja ongelmia on myös lomissa ja ilmapiirissä.
”Ihmisiä pelotellaan ja uhkaillaan”, sanoo entinen työntekijä.
Saimaa Bewerages -yhtiön edustajat ovat kiistäneet ongelmat.
Huomiota herättävintä Saimaa Beveragesissa ovat yhtiön viidentoista vuoden aikana tekemät, liikevaihtoon suhteutettuna suuret tappiot.
Pelkästään Tarverdjanin kaudella 2014–2018 yhtiö on tuottanut tappiota yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Viime vuonna Saimaa Beverages teki lähes 1,3 miljoonan euron tappion 1,5 miljoonan euron liikevaihdolla.
Vuonna 2015 eläkevakuutusyhtiö haki Saimaa Beveragesia konkurssiin, joka kuitenkin peruuntui. Yhtiön osakepääoma on menetetty, ja sen maksuhäiriölista on pitkä. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki saa vuokrat vasta perinnän kautta.
Tarverdjanin miljoonat kuitenkin mahdollistavat toiminnan jatkamisen.
Miksi ja kuinka kauan hän aikoo jatkaa raskaasti tappiollista liiketoimintaa?
”Kunnioitan Suomea ja sen lakeja, kansaa ja hallitusta. Rakastan Saimaa-tehdasta kuin lastani, ja investoin siihen, kunnes se on kannattava – ehkä jo tänä vuonna. Haluan saada Saimaa-vodkan myyntiin kaikkiin 174 maahan, joissa alkoholin myynti on sallittu.”