Analyysi: Veikkaus ja viranomaiset pohtivat jo yhdeksättä kuukautta, mitä uuden arpajaislain pykälät käytännössä tarkoittavat

Suomen Kuvalehti teki pistokokeen ja selvitti, oliko pelien sijoittelussa otettu huomioon peliongelmaiset ja alaikäiset. Ei ollut otettu.

Veikkaus
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Uuden arpajaislain täytäntöönpanossa ja valvonnassa on ongelmia. Laki koskee Veikkausta, joka on täysin valtion omistama rahapeliyhtiö.

Uusi arpajaislaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Se pyrkii vähentämään tehokkaammin pelaamisesta aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja.

Tätä tavoitetta varten lakiin kirjattiin muun muassa ”raha-automaatteja koskevat erityiset säännökset”. Niiden mukaan pelikoneiden sijoittelussa on otettava erityisesti huomioon rahapelaamisen haitat alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.

Suomessa on uudenkin arpajaislain mukaan mahdollista sijoittaa raha-automaatteja kauppoihin, kioskeihin ja muun muassa huoltoasemille enintään 18 600 kappaletta. Automaatteja on kuitenkin tällä hetkellä sijoitettu Veikkauksen omalla päätöksellä 9394 kappaletta. Automaatit pitäisi sijoittaa niin, että pelaamista voidaan valvoa esteittä.

Sääntöjen noudattamista pitää lain mukaan seurata omavalvontamenettelyllä.

Käytännössä Veikkauksen pitää laatia kirjallinen suunnitelma siitä, miten pelien valvonnasta pidetään huolta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että raha-automaattien pelipisteen haltijan, esimerkiksi kioskiyrittäjän, pitää laatia Veikkaukselle kirjallinen suunnitelma siitä, miten se aikoo uutta lakia noudattaa ja miten pelipisteiden valvonta toteutetaan.

Suomen Kuvalehti teki pistokokeen, jolla selvitettiin onko pelien sijoittelussa otettu huomioon peliongelmaiset ja alaikäiset. SK kiersi pääkaupunkiseudulla yhteensä kymmenkunta kauppaa, kioskia ja ravintolaa, johon on sijoitettu raha-automaattipeli.

Käytännössä pistokoe osoitti pelikoneiden sijaitsevan kaikkien asiakkaiden näkyvillä. Sen sijaan osa peleistä oli sijoitettu niin vaikeasti, ettei yrityksen henkilökunnalla ollut esteetöntä näköyhteyttä pelille. Käytännössä pelien valvonta ei toteutunut.

Selvitys toteutettiin 17.–19. elokuuta 2022, jonka jälkeen SK oli yhteydessä sisäministeriöön, Veikkaukseen ja valvovaan viranomaiseen Poliisihallitukseen.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Mikko Cantell myöntää, ettei pelien sijoittelun omavalvonnan toteutuminen ole ollut ”ripeää”. Uusi arpajaislaki otettiin käyttöön vuoden 2022 alussa, kahdeksan kuukautta sitten.

”Muutoksen ilmeneminen käytäntöön on asteittaista ja jostakin näkökulmasta hidasta, mutta kykenemme jatkossa panostamaan asiaan vielä aiempaa enemmän”, Cantell kirjoittaa SK:lle.

”Uskon lopputuloksen olevan myönteinen haavoittuvassa asemassa olevien suojelemisen näkökulmasta.”

Veikkauksen suunnittelu- ja kehitysjohtaja Marko Peltokorven mukaan Veikkaus on käynyt Poliisihallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa keskusteluja siitä, mitä uuteen lakiin kirjatut muutokset käytännössä tarkoittavat. Keskusteluja on käyty kuluva vuosi.

”Jokaisen Veikkauksen myyntipaikan on laadittava vuoden 2022 loppuun mennessä omavalvontaa koskeva suunnitelma”, Peltokorpi vastaa SK:lle sähköpostitse.

Peltokorven mukaan peliautomaattien aukioloaikoja on alettu myös rajoittamaan syyskuun 2022 alusta lähtien. Hänen mukaansa tarkoituksena on se, että peliongelmille alttiille henkilöille tulee mahdolliseksi asiointi ruokakaupoissa ilman pelien kohtaamista. Rahapelien uusi aukioloaika on kello 9–21.

”Samaan aikaan peliautomaattipelien näkyvyyttä vähennetään poistamalla pelit automaattien näytöiltä silloin, kun niillä ei pelata”, Peltokorpi kertoo.

Silti pelit ovat näkyvillä?

”Kyllä, automaattilaitteet ovat fyysisesti näkyvillä, mutta niiden näytöillä ei ole pelinäkymää.”

Pelikoneet ovat auki 9–21. Eli alaikäisten ja peliongelmaisten pitäisi käydä kaupassa ennen aamuyhdeksää tai iltayhdeksän jälkeen (tämä ei ole edes kaikissa kunnissa mahdollista), jos haluavat välttyä rahapelien näkemiseltä. Eikö tällainen enemmänkin rajoita peleille alttiiden henkilöiden kaupassakäyntiä kuin mahdollistaa sitä?

”Pelien aukiolorajoitus perustuu kokonaisharkintaan, johon liittyen olemme käyneet keskusteluja eri viranomaisten kanssa. Korona-aikana saimme hyvää palautetta rajoitetuista (pelien) aukioloajoista.”

Korona-aikana rahapelikoneet olivat lähes täysin suljettuina, koska tuolloin viranomaiset katsoivat, että raha-automaattien fyysinen koskettelu lisäsi koronatartunnan riskiä.

Suomen rahapelijärjestelmää on kritisoitu kolmen viime vuoden aikana paljon. Kritiikki on johtanut myös poliittisiin muutoksiin ja keskusteluun järjestelmän järkevyydestä.

Muutokset ja keskustelu näyttävät jatkuvan.

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski esitti yhtiön tammi-kesäkuun tilinpäätöksessä huolensa Veikkauksen ”toimintaympäristön” muutoksista.

Sarekosken mukaan pelaaminen on siirtynyt entistä enemmän digitaaliseen pelaamiseen, missä kilpailu on kovaa.

Nettipelaaminen muualle kuin Veikkauksen nettipeleihin on kasvanut vuosien varrella tasaisesti. Kyse ei ole uudesta kehityskulusta.

Tällä hetkellä Veikkauksen pelikatteesta noin puolet muodostuu ”fyysistä pelipaikoista” ja toinen puoli nettipelaamisesta.

Sarekosken mukaan pelien siirtyminen nettiin on ongelma, eikä monopolille välttämättä ole enää perusteita. Käytännössä hän ehdottaa, että Suomen pitäisi pohtia rahapelimonopolista luopumista ja siirtymistä lisenssijärjestelmään. Lisenssijärjestelmä on yleinen muualla Euroopassa.

”Se voisi palvella nykyistä paremmin pelihaittojen ehkäisyä kokonaisuudessaan, yhtiön tulevaisuutta ja sitä kautta Suomen ja suomalaisten etua”, Sarekoski kirjoittaa tilinpäätöksessä.

Toimitusjohtaja Sarekoski kenties unohtaa mainita tilinpäätöspuheessaan muutaman merkittävän asian, jotka ovat vaikuttaneet Veikkauksen ”toimintaympäristön” muutokseen.

Veikkaus on itse markkinoinut pelejä vuosikausia erittäin aggressiivisesti, jopa arpajaislain vastaisesti. Käytännössä Veikkauksen voittoja on kasvatettu peliongelmaisten kustannuksella, eikä ongelmiin ole puututtu ajoissa.

Samalla Veikkauksen omistajaohjaus on ollut olematonta, ja Veikkauksen johto on luotsannut suomalaista pelifirmaa kriisistä toiseen.

Sarekosken keskustelunavauksessa onkin tärkeää muistaa se, että ennen kuin Suomessa aloitetaan poliittinen keskustelu lisenssijärjestelmästä ja mittavista uusista lakimuutoksista, Veikkaus täytyy panna noudattamaan nykyistä arpajaislakia.

Juttua on korjattu 8.9. klo 14.57: Suomessa on uudenkin arpajaislain mukaan mahdollista sijoittaa raha-automaatteja kauppoihin, kioskeihin ja muun muassa huoltoasemille enintään 18 600 kappaletta. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että sallittu määrä olisi 10 000 kappaletta.