Analyysi: Merivartiosto huomasi uuden riskin Suomenlahdella – Useista Venäjän varjolaivaston aluksista puuttuvat paikkatiedot

Suomenlahden merivartiosto on havainnut lokakuun aikana poikkeuksellisen paljon ongelmia Venäjälle matkaavien säiliöalusten turvallisuusjärjestelmissä.

Kyseessä on AIS-järjestelmä, joka lähettää automaattisesti muille merenkulkijoille ja viranomaisille tiedot aluksesta ja sen tyypistä, sijainnista sekä liikkeistä. Järjestelmä parantaa ympäristö- ja meriturvallisuutta.

Käytännössä alusten lähettämät tiedot eivät ole vastanneet todellisia tietoja. Suomenlahden merivartioston apulaiskomentajan Mikko Hirven mukaan AIS-tiedot ovat voineet puuttua tai kadota kokonaan.

AIS-järjestelmä ja sen käyttö on pakollista kaikissa yli 300 tonnin aluksissa kansainvälisillä matkoilla. Itämerellä liikennöi päivittäin satoja aluksia, ja merialue on yksi maailman vilkkaimmista.

Osaan aluksista, joiden AIS-järjestelmissä on havaittu vikaa, on oltu yhteydessä. Niiden miehistöt ovat vastanneet ongelmien johtuvan pääosin laitevioista, mutta merivartiosto tulkitsee, että kyse on todennäköisesti muustakin.

AIS-järjestelmät tarvitsevat toimiakseen paikkatiedon eli GPS-signaalin. Viime aikoina Suomen ilma- ja merialueella on havaittu jatkuvaa GPS-häirintää. Apulaiskomentaja Hirven mukaan nyt havaituissa AIS-ongelmissa ei kuitenkaan ole kaikilta osin kyse GPS-häirinnästä.

Järjestelmään liittyviä ongelmia on havaittu etenkin säiliöaluksilla, joita ei ole rekisteröity Eurooppaan tai muihin länsimaihin. Alukset seilaavat säännöllisesti Venäjälle. Ne kuuluvat valtaosin niin kutsuttuun Venäjän ”varjolaivastoon”, joka koostuu useista sadoista aluksista. Alusten kunto, vakuutukset ja omistajat ovat olleet arvailujen varassa.

Varjolaivaston avulla Venäjä on kiertänyt sille langetettua öljyn hintakattoa ja muita talouspakotteita.

Toistaiseksi viranomaiset eivät ole julkaisseet yksittäisiä alustietoja AIS-järjestelmien puutteista.

Merivartioston ja muiden viranomaisten keinot puuttua AIS-tietojen laiminlyömiseen ovat rajalliset.

Pimeät alukset seilaavat kansainvälisillä vesillä ja voimakas puuttuminen laittomaan toimintaan on lähes mahdotonta. Sanktioiden antaminen jälkikäteen näyttää tehottomalta.

AIS-ongelmiin ja Venäjän varjolaivastoon pitäisikin puuttua Euroopan unionin tasolla entistä tiukemmin. EU asetti varjoaluksia uudelle pakotelistalle kesäkuussa 2024. Samalla se kielsi niille tarjottavia tai myytäviä palveluita unionin alueella.

Varjolaivasto-ongelma on kuitenkin edelleen olemassa ja alusten omistussuhteita on pystytty järjestelemään uudestaan.

Apulaiskomentaja Hirven mukaan säiliöalusten paikkatietojen puute on jo nyt kasvattanut ympäristöonnettomuuksien riskiä Suomenlahdella.

Merivartioston analyysissä ympäristöriskiä kasvattaa etenkin huonokuntoinen varjolaivasto, joka ei ole aiemmin seilannut Suomenlahdella. Riskiä nostaa myös Venäjän toteuttama GPS-häirintä, joka vaikuttaa laajasti meri- ja lentoliikenteeseen.

2000-luvun edetessä laivojen ja kuljetusten määrä ja paino ovat myös kasvaneet Suomenlahdella tasaiseen tahtiin.

Merionnettomuuksiin ja ympäristövahinkoihin varaudutaan Suomessa ja muissa Itämeren maissa harjoituksin, joihin osallistuu säännöllisesti laaja joukko eri maiden viranomaisia. Kaikilla on oma roolinsa ja tehtävänsä.

Esimerkiksi Suomenlahden merivartiosto vastaa meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta Suomenlahdella, mukaan lukien talousvyöhykkeen kansainväliset vesialueet.

Suomessa laadittiin vuonna 2023 valtioneuvoston periaatepäätös, joka lähtee siitä, että Suomi on johtava Itämeren alueen ympäristövahinkojen torjuntaosaaja. Suomi myös linjasi panostavansa pitkäjänteisesti ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntavalmiuden kehittämiseen.

Rajavartiolaitokselle on tulossa käyttöön kaksi uutta Turva-luokan ulkovartiolaivaa vuosina 2025 ja 2026. Ne parantavat merivartioston resursseja merkittävästi onnettomuustilanteissa.

Lisäpanostuksia kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA operoi aluksia onnettomuustilanteissa Euroopassa.

Pohjoisella-Itämerellä ei kuitenkaan ole EMSA:n operoimaa jääolosuhteissa kulkevaa öljynkeräysalusta, jolle voi olla Suomen talviolosuhteissa käyttöä.