STT näyttää kaatuvan

Suomen Tietotoimisto STT käynnistää lähes koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Niiden arvioidaan johtavan enintään 95 työsuhteen irtisanomiseen.

Neuvottelut koskevat kaikkia muita paitsi viestintäpalveluiden työntekijöitä, joita on alle kymmenen. Suurin osa henkilöstöstä, 68 ihmistä, työskentelee uutis- ja kuvatoimistossa, loput hallinnossa ja kehitystehtävissä.

STT:n hallitus järjesti eilen tiistaina kokouksen, jossa käsiteltiin ”uudelleenjärjestelytarvetta”. Hallitus päätti tarpeesta yksimielisesti. STT:n omistaa joukko suomalaisia mediayhtiöitä.

Neuvottelut johtavat hyvin todennäköisesti STT:n uutistoiminnan lakkauttamiseen.

”On todennäköistä, että toiminta loppuu. Lopulliset päätökset tehdään muutosneuvotteluiden jälkeen, mutta kun katsoo, kuinka suuri osa STT:n organisaatiosta on neuvotteluiden kohteena, tietenkin se indikoi jotain, suhteellisen suurta todennäköisyyttä”, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.

Mitä pitäisi tapahtua, jotta nykymuotoinen toiminta voisi jatkua?

”Nykyisen taloudellisen tilanteen äärellä on vaikea nähdä, miten se voisi tapahtua. Pitäisi olla jokin keino, jolla STT:tä rahoitettaisiin ja sellaista ei ole näköpiirissä.”

Suunnitelman mukaan toiminta voi päättyä maaliskuussa.


Taustalla on uutis- ja kuvatoimiston pitkä tappioputki, jota ei ole onnistuttu pysäyttämään. Myöskään uutta, järkevää ja kestävää omistajajärjestelyä ei löytynyt.

Pääomistaja Sanoma olisi halunnut muiden kasvattavan omistustaan, mutta ”tahtotilaa ei löytynyt”, tiedotteessa kirjoitetaan.

Käytännössä Sanoma halusi STT:stä eroon ”nimelliseen hintaan”, mutta kukaan ei halunnut Sanoman osuutta.

Edellisistä muutosneuvotteluista on vain vähän yli puoli vuotta.

Vuoden alussa vähennettiin 21 työntekijää, joista 13 irtisanottiin. Vähennys koski pääasiassa uutistoimitusta.

STT:llä on mennyt pitkään huonosti, mutta nykyinen luisu alkoi, kun Sanoma ilmoitti vuosi sitten syyskuussa luopuvansa sen palveluiden käytöstä. Samalla se päätti, ettei tappiollista toimintaa enää kateta muilla toiminnoilla, kuten viestintäpalveluilla.

Sanoman päätös aiheutti STT:n talouteen sen verran suuren loven – kolmisen miljoonaa euroa, eli noin neljänneksen liikevaihdosta – että toiminta uhkasi tuolloinkin loppua.

STT esitteli sen hallitukselle uuden, säästöliekitetyn toimintasuunnitelman, jossa rahoituksen taso oli viiden kuuden miljoonan euron luokkaa.

Lopettamisuhka keräsi mediayhtiöiltä ja poliitikoilta hyvää tahtoa ja juhlapuheita, mutta ei varsinaisesti rahaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti keskusteluita ja teki muistioita, ja myönsikin alkuvuodesta noin miljoonan euron kertaluonteisen tuen.

Sen avulla liiketoiminnasta olisi pitänyt tehdä kannattavaa, mutta summa oli kaukana toimintasuunnitelmassa esitellystä.

Tukea ei ole vielä maksettu STT:lle, eikä sitä olisi nykytilanteessa todennäköisesti edes vastaanotettu. Tuella oli tarkoitus kehittää toimintaa, mutta jos ei ole kehitettävää, ei kannata ottaa tukeakaan.

Ministeriö ilmoitti puoli tuntia STT:n ilmoituksen jälkeen keskeyttävänsä tuen valmistelun.

Jos uutistoimistotoiminta loppuu, Suomesta tulee Euroopan toinen maa, jolla ei ole kansallista uutistoimistoa. Toistaikseksi Islanti on ainoa.