Venäläisasiantuntija esittää kompromissia
Riittävät turvatakuut saattaisivat rauhoittaa Kremlin ja vakauttaa tilanteen Ukrainassa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää rajoittaa Naton toimintaa itäisessä Euroopassa ja pakottaa Yhdysvallat lupaamaan, ettei Ukrainaa ja Georgiaa hyväksytä lännen puolustusliiton jäseniksi.
Yhdysvallat korostaa, etteivät tällaiset vaatimukset voi olla neuvottelujen lähtökohta; Ukraina ja Georgia ovat suvereeneja valtioita, jotka päättävät itse turvallisuuspolitiikastaan.
Tilanne näyttäisi olevan umpikujassa. Sitä paitsi sitovien sopimusten tekeminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta Yhdysvaltojen sisäpoliittisen tilanteen takia. Republikaanit vastustavat demokraattien hankkeita, ja presidentti Joe Bidenin olisi erittäin vaikea saada sopimuksen taakse riittävää enemmistöä senaatissa.
Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin ehdottaa kompromissiratkaisuksi aseriisuntaa ja turvatakuita, jotka rauhoittaisivat Venäjän johdon.
Hän uskoo, että Yhdysvallat ja Venäjä voisivat sopia keskenään esimerkiksi siitä, ettei keskipitkän kantaman ohjuksia ja muita hyökkäysaseita oteta käyttöön ja ettei ohjusasemia sijoiteta Ukrainaan. Tällaisia hallitusten välisiä sopimuksia ei tarvitsisi ratifioida Yhdysvalloissa.
Trenin on Venäjän sotilastiedustelupalvelun (GRU) entinen eversti, ja häntä pidetään yhtenä maan parhaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista. Hänen kirjoituksensa on julkaistu Carnergien nettivivuilla ja saksalaisessa Cicero-lehdessä.
Treninin mukaan Venäjä ei yritä muodostaa uutta Neuvostoliittoa vaan rakentaa Eurooppaan uutta turvallisuusjärjestelyä Yhdysvaltojen, Naton ja Venäjän välisellä sopimuksella.
Ehdot ovat kuitenkin kovat. Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi Genevessä, ettei Ukrainasta saa tulla ”koskaan eikä milloinkaan” Naton jäsentä. Treninin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä samaa kuin ”ei minun elinaikanani”.
Hän korostaa, ettei Natolla ole ollut muutenkaan aikeita hyväksyä Ukrainaa jäseneksi lähiaikoina. Kompromissiratkaisu voisi syntyä, jos Nato jäädyttäisi laajentumisen riittävän pitkäksi ajaksi.
Trenin muistuttaa, että neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov yritti sopia 1990-luvun vaihteessa sitovista rajoituksista Naton laajentumiselle siinä onnistumatta. Putin yrittää nyt korjata tilanteen pakottamalla lännen neuvotteluihin sodan uhkalla.
Nato on ottanut Putinin valtakaudella jäsenekseen Baltian maat, Slovakian, Slovenian, Romanian, Bulgarian, Kroatian, Albanian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian. Putinin näkökulmasta ne kuuluvat nyt Yhdysvaltojen etupiiriin, mikä on heikentänyt merkittävästi Venäjän geopoliittista asemaa.