Unkari unohti demokratian – ”Tämä on poliittista puhdistusta”

Ulkomaat 24.6.2011 12:00

Hallitseva oikeistopuolue Fidesz runttasi läpi media- ja perustuslain. Poliittisella vallalla ei ole Unkarissa enää vahvaa vastavoimaa.

Unkari Unkarin medialaki nostatti mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa. Romanialainenn toimittaja Unkarin suurlähetystön edessä Bukarestissa maaliskuussa 2011. Kuva Bernadett Szabo / Reuters / Lehtikuva.

Unkari päättää EU-puheenjohtajakautensa heinäkuun alussa. Puheenjohtajakaudellaan se hyväksyi uuden perustuslain, jonka pelätään nyt nakertavan maan demokratiaa ja vahvistavan hallitsevan oikeistopuolue Fideszin valtaa.

Huhtikuussa hyväksytty perustuslaki rajoittaa muun muassa perustuslakituomioistuimen valtaa sekä sen tuomareiden lukumäärää ja toimikautta. Unkarissa perustuslakituomioistuin on toiminut vastavoimana poliittiselle vallalle. Nyt se on päätymässä maan poliittisen johdon ohjattavaksi.

”Tuomioistuin ei voi enää arvostella hallituksen toimintaa niin kuin ennen”, sanoo maan ykköslehden Népszabadságin päätoimittaja Károly Vörös.

Fideszin ja perustuslakituomioistuimen erimielisyydet alkoivat jo viime vuonna, kun hallitus päätti liittää yksityisten eläkerahastojen varat valtion budjettiin paikatakseen alijäämää ja maksaakseen ulkomaanvelkaa.

Perustuslakituomioistuin vastusti varojen siirtoa. Tästä suivaantuneena hallitus halusi rajata budjetti- ja veroasiat tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle kunnes valtion velka on saatu alas. Nyt tämä kirjattiin uuteen perustuslakiin.

Perustuslakituomioistuin vastusti myös hallituksen päätöstä asettaa 98 prosentin takautuva vero noin 7 000 euron tai suuremmille erorahoille, joita julkisista viroista lähteneille avainhenkilöille on maksettu sosialistihallitusten kaudella vuodesta 2005 lähtien.

Tuomioistuin on ollut vahvin vastapaino poliittiselle vallalle Unkarissa. Perustuslakituomioistuin vastusti myös julkisen sektorin irtisanomissuojan purkamista, jonka avulla sosialistihallitusten aikana palkattuja on irtisanottu viroistaan. Tuhansia ja tuhansia on saanut lähteä. Tässäkin hallitus pystyy vetoamaan maan budjettiin.

”Tämä on poliittista puhdistusta. He haluavat omat miehet tilalle”, Vörös toteaa.

Fideszs pitää uudella perustuslailla valtaa myös seuraaviin hallituksiin. Lain muuttaminen on vaikeaa, vaikka Fidesz ei enää olisi vallassa. Tilaisuus on ollut historiallinen.
Enemmistö unkarilaisista olisi halunnut kansanäänestyksen, ja oppositio vastusti uutta perustuslakia. Hallituspuolue Fideszillä on kuitenkin riittävä kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa, joten lakiuudistus ei ollut uhattuna.

Sakotus jo heinäkuussa?

Kohu Unkarin yllä alkoi medialaista vuoden vaihteessa. ”Laki oli täysin turha”, Vörös sanoo.

Kun maan parlamentti hyväksyi lain viime joulukuussa, hänen lehtensä kirjoitti etusivullaan sananvapauden kuolemasta Unkarissa. Maltilliseksi vasemmistoliberaaliksi mielletty lehti on jatkanut hallitukselle kriittistä linjaansa.

Népszabadságissa mikään ei ole muuttunut. ”Emme ole varovaisempia”, Vörös toteaa.

Heinäkuun alusta Fideszin nimittämä medianeuvosto voi alkaa sakottaa tiedotusvälineitä sisällöstä.

”Demokratiassa lait ovat täsmällisiä, mutta tämä laki on kovin tulkinnanvarainen. Pian nähdään, miten valtion medianeuvosto alkaa soveltaa lakia”, Vörös jatkaa.

Arvostettu mediatutkija ja juristi Judith Bayer ennustaa hallituksen otteen vahvistuvan mediassa. ”Hallituksen kannat tulevat hallitseviksi, oppositio ajautuu marginaaliin.”

Bayer uskoo, että medianeuvosto langettaa merkittäviä tuomioita vasta kun seuraavat vaalit lähestyvät. Laki mahdollistaa huomattavat sakkorangaistukset, joilla yksittäisiä mediataloja voidaan ajaa konkurssiin.

Medialailla hallitus voi ohjailla myös mainonnan rahavirtoja. Laki rajoittaa voimakkaasti laajalle levinnyttä ulkomainontaa. Tästä johtuen mainonnan uskotaan keskittyvän sähköiseen ja printtimediaan sen hallitusta tukeville tahoille.

Valtiollinen tv-yhtiö MTV ja Unkarin Radio ovat olleet perinteisesti hallituksen äänitorvia. ”Ennen radio- ja tv-yhtiötä kohtaan oli painetta, nyt on suora kontrolli”, Bayer kiteyttää.

Hallitus palautti myös maan valtiollisen uutistoimiston MTI:n budjettirahoituksen piiriin. Samalla sen uutistarjonta muuttui ilmaiseksi.

Hallitukselle myönteiset ilmaiset uutiset ovat vahva väline, kun mediatalojen taloudellinen tilanne on surkea.

”Olen kovin huolissani siitä, mitä maassamme tapahtuu”, Bayer toteaa.

Pääministeri päättää

Unkarissa sekä kansa että media ovat jakaantuneet kahteen jopa vihamieliseen leiriin. Nyt uhan alla ovat aiemmin riippumattomat organisaatiot. ”Politisoituminen alkoi 1998, kun Fidesz nousi ensimmäisen kerran valtaan”, Vörös sanoo.

Tätä ennen maassa vallitsi konsensushenki.

”Ensimmäinen Fidesz-hallitus aloitti puheen meidän joukoista ja heistä, jotka eivät kuulu meihin”, hän muistelee.

Vähän myöhemmin syntyivät oikeistolaiset kansalaisliikkeet ja äärioikeistolainen Jobbik-puolue.

Fideszin 2002 vaalitappion jälkeen nykyinen pääministeri Viktor Orbán piti ensimmäisen puheensa, jossa hän hyökkäsi aggressiivisesti sosialisteja vastaan.

”Silloin hän mainitsi ensimmäisen kerran sosialistit maan vihollisina”, Vörös muistelee.

Orbán kehotti kannattajiaan kantamaan pientä Unkarin lippua joukkoon kuulumisen merkkinä. ”Tuli tavalliseksi sanoa ’kuka ei ole kanssamme, on vihollinen’.”

Sosialisteja alettiin kutsua pettureiksi. Muutos loi Unkariin poliittisen vihanpidon ilmapiirin. Vähitellen konsensushenki katosi ja yhteistyö lamaantui.

Budapestilainen taidegalleristi kertoo nousevasta taiteilijasta, josta oli juttu Népszabadságin kulttuurisivuilla. Julkaisun jälkeen hän alkoi saada vihamielistä postia Facebookin kautta. Juttu oli väärässä lehdessä.

”Fideszin hierarkia on selkeä, pääministeri päättää kaikesta. Nyt tämä on siirtymässä yhteiskuntaan ja toimii kaiken motiivina”, Vörös toteaa.

Unkarin tilanne on surullinen: työttömyys vaivaa ja yhteiskunta käy negatiivisella energialla. Ihmisten näköalattomuus – myös nuorten – on laajaa.