Ukrainan vastarinta yllätti hyökkääjän: ”Kun 40 miljoonan kansa löytää talvisotahengen, se on pahin mahdollinen vaihtoehto Venäjälle”

Venäjän asejärjestelmien kehittäminen on hidastunut pakotteiden ansiosta, arvioi kenraalimajuri Pekka Toveri.

Ukraina
Teksti
Milka Valtanen

Ukrainan vastarinta on yllättänyt Putinin joukot.

Venäjän tavoitteena oli valloittaa nopeasti Kiovan keskusta ja syrjäyttää maan presidentti Volodomyr Zelenskyi. Se ei ole onnistunut.

Venäjän sotilaat jatkoivat lauantaina Kiovan keskustan pommittamista ja tuhosivat muun muassa asuinkerrostalon lähellä Kiovan lentokenttää. He eivät kuitenkaan alkuiltaan mennessä onnistuneet saamaan kaupunkia hallintaansa, vaan Iso-Britannian tiedustelupalvelun mukaan suurin osa joukoista oli vielä noin 30 kilometrin päässä Kiovasta.

Virolaisen europarlamentaarikon, Viron entisen armeijan komentajan Riho Terraksen mukaan Putin on sodan kulusta raivoissaan. Terras kirjoitti lauantaina Twitterissä, että Venäjä lähti sotaan odottaen sen päättyvän muutamassa päivässä. Terraksen tietojen mukaan Venäjällä ei ollut kunnollista taktista suunnitelmaa, vaan se luotti että hyökkäys aiheuttaisi Ukrainassa paniikin jonka seurauksena Zelenskyi pakenisi ja maa antautuisi.

Yhdysvaltain hallinto on valmistautunut auttamaan Zelenskyin pois Kiovasta, mutta toistaiseksi presidentti ei ole suostunut lähtemään.

Hän on vannonut pysyvänsä Ukrainan johdossa. Lauantaina hän julkaisi videon, jolla painotti olevansa edelleen Kiovassa huolimatta verkossa liikkuvista valeuutisista, joissa hänen väitettiin paenneen maasta.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut arvioivat, että Zelenskyi on Putinin joukkojen ykköskohde, ja että hyökkäyksen tavoitteena on syrjäyttää Zelenskyi ja asettaa Ukrainaan nukkehallitus.

”Venäjä provosoituu aina.”

Myös Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri on lievästi yllättynyt Ukrainan voimakkaasta vastarinnasta.

“Tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa. Maa voidaan menettää nopeasti, jos puolustustahto romahtaa, mutta jos 40 miljoonan kansa löytää talvisotahengen, uskoo johtajiinsa ja on valmis uhrauksiin, se on pahin mahdollinen vaihtoehto Venäjälle.”

Ukrainan sotilaat ovat puolustaneet sinnikkäästi asutuskeskuksia, ja joukkoon on liittynyt myös aseistautuneita siviilejä. Ukrainan presidentti on osannut ottaa kansaa kokoavan, johtavan otteen, mikä vahvistaa puolustustahtoa.

“Kun on saatu henki päälle, se ei enää välttämättä romahda, vaan sitten ollaan valmiita suuriinkin uhrauksiin.”

Taistelun pitkittyminen antaa Ukrainalle lisää aikaa valmistella ja vahvistaa puolustustaan. Se on tarpeen, sillä Ukrainan puolustusvalmius oli Toverin mukaan hyökkäyksen alkaessa vielä puolitiessä. Presidentti Zelenskyi määräsi liikekannallepanon vasta perjantaina, kun maahan oli jo tunkeuduttu neljästä eri suunnasta.

Ukraina viivytteli puolustuksensa valmistelua luultavasti välttääkseen liikkeitä, jotka Venäjä voisi tulkita provokaatioksi.

“Se oli amatöörimäinen virhe. Venäjä provosoituu aina.”

Lauantain taisteluiden perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että Putinin sotilaat ovat joutuneet keräämään voimia, tuomaan alueelle lisää joukkoja ja tykistöä ja tekemään uudet, aiempaa huolellisemmat suunnitelmat. Tilanne on Venäjälle iso takaisku.

“Hyökkäyksestä ei tullut sellainen helppo rauhanturvaoperaatio, jota Putin mainosti kansalaisilleen.”

 

Venäjän mahdollisuudet saada Ukraina hallintaansa heikkenevät koko ajan, Toveri arvioi.

Lisäksi Venäjän voimavaroilla Ukrainan miehittäminen ja pitäminen hallinnassa olisi erittäin vaikeaa.

Putin ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään perääntymistä.

Eniten Toveria huolestuttaa Ukrainan siviiliväestö. Mitä kauemmin sota kestää, sitä piittaamattomampia Venäjän sotilaat ovat siviileitä kohtaan.

Jo nyt Putinin sotilaat ovat ampuneet raskailla raketinheittimillä kaupunkien liepeillä ja käyttäneet siroteaseita, jotka vaarantavat miinojen tavoin siviiliväestön turvallisuuden vielä pitkään. Lisäksi huolena on Venäjän joukkojen kuri.

Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov on vahvistanut, että Ukrainassa on myös tšetšeenijoukkoja.

“Syyriassa on nähty, että he ovat valmiita aikamoisiin sotarikoksiin”, Toveri sanoo.

“Tšetšeenit myös eroavat kulttuurisesti merkittävästi ukrainalaisista. Sellainen porukka miehittäjänä ja merkittävä siviilivastarinta, se on huono yhdistelmä.”

Ukrainan viranomaisten mukaan lauantaihin mennessä sodassa oli kuollut yli 190 siviiliä. YK:n mukaan yli 120 000 ukrainalaista on paennut maasta.

Venäjän johto on ilmoittanut, ettei pakotteilla ole vaikutusta. Se osoittaa, että niillä on vaikutusta.

Useat Euroopan maat, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat lähettäneet Ukrainalle aseapua.

Ne ovat myös asettaneet Venäjälle ankaria pakotteita, jotka eristävät maan kansainvälisestä yhteisöstä.

Toimet kohdistuvat muun muassa suoraan presidentti Putiniin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroviin.

Euroopan unioni päätti perjantaina lisäpakotteista, jotka Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan riittävät ”raunioittamaan Venäjän”.

Unioni jäädyttää 654 henkilön ja 52 yrityksen tai yhteisön varat ja estää heitä matkustamasta alueellaan. Lisäksi Venäjän valtion pääsy unionin rahoitusmarkkinoille katkaistaan, energiasektorin tuontia rajoitetaan ja sotakalustoon ja -teknologiaan liittyvä vienti estetään. Baltian maat ovat estäneet Venäjän valtion lentoyhtiöiden pääsyn ilmatilaansa. Unionin jäsenmaat ovat alkaneet suhtautua myös entistä myönteisemmin Venäjän sulkemiseen kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.

Myös Yhdysvallat on asettanut pakotteita venäläisille pankeille, yhtiöille ja Putinin lähipiirille. Lauantaiaamuna Yhdysvallat kertoi tukevansa Ukrainan puolustusvoimia 350 miljoonalla dollarilla.

Britannia on jäädyttänyt venäläisten yksilöiden, yritysten ja pankkien varoja ja asettanut näille matkustuskieltoja. Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot ei saa enää lentää Britannian alueella. Myös venäläisten yritysten rahaliikenne ja lainanotto Venäjältä aiotaan estää. Britannia suunnittelee vientikieltoa korkean teknologian tuotteille sekä öljyn ja maakaasun tuotantoon liittyvälle välineistölle.

Aasian maista Japani, Etelä-Korea ja Taiwan ovat liittyneet pakoterintamaan. Japani kertoi perjantaina aikovansa keskeyttää puolustustarvikkeiden sekä puolijohteiden viennin. Myöskään maailman suurimpiin mikrosiruvalmistajiin kuuluva taiwanilainen TSMC-yhtiö ei aio viedä Venäjälle.

Venäjän johto on ilmoittanut monta kertaa, ettei pakotteilla ole maahan minkäänlaista vaikutusta.

Se osoittaa, että niillä on vaikutusta, Pekka Toveri sanoo.

Pakotteet ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän asevoimien varustautumiseen.

Maan  parhaat asejärjestelmät ovat riippuvaisia länsimaisesta korkean tason teknologiasta ja maan ulkopuolelta tuotavista komponenteista. Kun niitä ole saatu, Venäjä on yrittänyt valmistaa niitä huonolla menestyksellä kotimaassa ja hankkia pimeästi. Toverin mukaan uusien asejärjestelmien kehittäminen ja esimerkiksi ohjusten korvaaminen ovat selvästi hidastuneet.