Venäjä ei ole onnistunut murtamaan Ukrainan vastarintaa – EU kasaa uusia pakotteita, Nato tuo lisäjoukkoja Itä-Eurooppaan

Venäläisjoukot uhkaavat Ukrainan pääkaupunkia. Ukraina varustaa kansalaisiaan polttopulloin, Nato-maat ovat luvanneet aseapua.

sodat
Teksti
Sanni Koivuniemi Milka Valtanen

Jutun tiedot on päivitetty 25.2. kello 20.43. Juttua ei enää päivitetä.

Venäjä jatkoi hyökkäystään Ukrainaan perjantaina. Sen joukot etenivät, mutta pelättyä hitaammin.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut arvioivat, etteivät Putinin joukot saaneet perjantaina haltuunsa yhtäkään suurta asutuskeskusta Ukrainassa, eivätkä saavuttaneet ilmaherruutta. Yhdysvaltain puolustusviranomaiset kuitenkin varoittivat Ukrainan armeijaa Venäjän levittämästä disinformaatiosta, jolla hyökkääjä pyrkii murentamaan ukrainalaisten sotilaiden taistelutahtoa.

Ukrainan puolustusministeriö kehotti kansalaisia tukemaan Ukrainan armeijaa Venäjän joukkoja vastaan esimerkiksi kotitekoisin polttopulloin.

Ukrainan viranomaiset uskovat, että venäläisjoukkojen tavoite on pääkaupunki Kiovan saartaminen ja mahdollinen Ukrainan hallituksen kaataminen. Myös Moskova on tehnyt selväksi, että se pyrkii kaatamaan Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin ja tämän hallituksen.

Venäjän mukaan sen hyökkäyksestä on tulossa ”lyhyt”. Se ilmoitti kuitenkin perjantai-iltapäivänä olevansa valmis keskustelemaan Ukrainan kanssa.

Kremlin tiedottajan mukaan presidentti Vladimir Putin on valmis lähettämään edustajia Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin tapaamaan Ukrainan delegaatiota, jos Zelensky on valmis keskustelemaan Ukrainan ”neutraalista statuksesta”.

Vain paria tuntia myöhemmin silminnähden vihainen Putin kuitenkin piti televisiopuheen, jossa vaati Ukrainan armeijaa ottamaan vallan omiin käsiinsä ja kaatamaan maan hallituksen.

Hän jatkoi samojen propagandaväitteiden esittämistä, joilla Venäjä on perustellut hyökkäystään Ukrainaan. Venäjä on yrittänyt oikeuttaa hyökkäystään levittämällä disinformaatiota Itä-Ukrainassa tapahtuvasta ”kansanmurhasta”.

Euroopan unioni, Britannia ja Yhdysvallat vastasivat Venäjän toimiin eristämällä sitä kansainvälisestä yhteisöstä.

Euroopan unionin jäsenmaat neuvottelivat perjantaina uusista pakotteista, jotka Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan tulevat ”raunioittamaan Venäjän”.

Pakotteet kohdistuvat muun muassa suoraan presidentti Putiniin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroviin.

EU:sta vuodetun luonnoksen mukaan unioni asettaa pakotteita kaikille Venäjän duuman 450 jäsenelle sekä maan turvallisuusneuvostolle ja niille Valko-Venäjän viranomaisille jotka ovat auttaneet Venäjää hyökkäyksessä. Aiemmin EU jäädytti duuman 351 hyökkäystä kannattaneen jäsenen varat ja asetti heidät matkustuskieltoon unionin alueella.

Luonnoksessa pakotelistalle lisätään myös kaksi pankkia. EU-alueella toimivia rahoituspalveluita kielletään lainaamasta rahaa kahdeksalle venäläiselle yritykselle. Lisäksi suunnitelmissa on kieltää eurooppalaisia pankkeja vastaanottamasta yli 100 000 euron talletuksia Venäjän kansalaisilta.

Unionin aiemmin asettamat pakotteet koskevat rahoitus-, energia- ja liikennesektoria sekä tuotteita tai teknologioita, joihin liittyy sotilaallisen väärinkäytön riski, vientirahoitusta ja viisumipolitiikkaa.

YHDYSVALLAT on kertonut asettavansa pakotteita venäläisille pankeille, yhtiöille ja Putinin lähipiirille. Pakotteet koskevat etenkin kahta suurinta venäläispankkia, Sperbankia ja VTBtä. Molemmat suljetaan pois Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilta ja niiden maksuliikenteen käsittely lopetetaan. Myös VTB:n varat yhdysvaltalaispankeissa jäädytetään. Pakotteita kohdistuu myös kolmeen muuhun venäläispankkiin.

Britannia on jäädyttänyt venäläisten yksilöiden, yritysten ja pankkien varoja ja asettanut näille matkustuskieltoja. Venäjän kansallinen lentoyhtiö Aeroflot ei saa enää lentää Britannian ilmatilassa. Myös venäläisten yritysten rahaliikenne ja lainanotto Venäjältä aiotaan estää. Lähipäivinä Britannia suunnittelee vientikieltoa korkean teknologian tuotteille sekä öljyn ja maakaasun tuotantoon liittyvälle välineistölle.

Aasian maista Japani, Etelä-Korea ja Taiwan ovat liittyneet pakoterintamaan. Japani kertoi perjantaina aikovansa keskeyttää puolustustarvikkeiden sekä puolijohteiden viennin. Myöskään maailman suurimpiin mikrosirunvalmistajiin kuuluva taiwanilainen TSMC-yhtiö ei aio viedä Venäjälle.

Venäjä ilmoitti perjantaiaamupäivällä ensimmäisistä vastapakotteistaan. Maa kielsi Iso-Britannialta ilmatilansa käytön.

Perjantai-iltanpäivänä Strasbourgissa kokoontunut Euroopan neuvosto päätti erottaa Venäjän ryhmästä, koska maan hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja neuvoston sitoumuksia.

Nato-maat järjestivät yhteisen hätäkokouksen Brysselissä perjantaina. Puolustusliiton jäsenvaltiot päättivät lähettää Ukrainaan lisää aseita, muun muassa ilmatorjuntajärjestelmiä. Lisäksi Nato sijoittaa liittoon kuuluviin Ukrainan naapurimaihin yhteensä 5 000 nopean toiminnan joukkojen sotilasta.

”Olemme aktivoineet Naton puolustussuunnitelmat ja valmistaudumme vastaamaan odottamattomiin tilanteisiin liittouman alueilla”, liittouma tiedotti kokouksen jälkeen.

”Sitoutumisemme artikla 5:een on raudanluja. Vapaus voittaa aina sorron.”

Suomi ja Ruotsi osallistuivat kokoukseen niin sanottuina vahvistetun kumppanuuden maina.

Neuvottelujen aikana Venäjän ulkoministeriö uhkaasi Suomea ja Ruotsia poliittisilla ja sotilaallisilla seurauksilla, jos ne liittyvät Natoon.

”On selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon, joka on ensisijaisesti sotilasliitto, aiheuttaisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät maaltamme vastatoimia”, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi Venäläisen uutistoimisto Rian mukaan perjantaina.

Illalla presidentti Sauli Niinistö kommentoi lausuntoa sanomalla, että Venäjän lausunnoissa on hyvä olla mahdollisimman tarkka.

”Tämä ei poikkea siitä, mitä Putin lausui Kultarannassa 5-6 vuotta sitten, kun toimittaja kysyi, millaisia seurauksia Suomen Nato-jäsenyydellä olisi. Samanlaista tekstiä sieltä tuli silloin. Tämä oli osapuilleen myös Lavrovin vastaus tammikuussa.”

Jo torstaina Yhdysvallat ilmoitti lähettävänsä Saksaan 7 000 sotilaan panssariprikaatin. Helmikuun aikana maa on lähettänyt Eurooppaan yhteensä 12 000 sotilasta.

Perjantaina Iso-Britannia kertoi lähettävänsä tuhat sotilasta Unkariin, Slovakiaan, Romaniaan ja Puolaan. Maan asevoimista vastaava ministeri James Heappey sanoi perjantaina Britannian parlamentille, että joukkojen tehtävä on auttaa Ukrainan naapurimaita niihin saapuvien pakolaisten kanssa.

Ukrainaan Naton joukkoja ei kuitenkaan olla lähettämässä. Heappeyn mukaan se voisi johtaa ”eksistentiaaliseen uhkaan”.

VENÄJÄ käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan varhain torstai-aamuna ilma-, ohjus- ja tykistöiskuin. Venäjän joukot ovat hyökänneet maahan useasta ilmansuunnasta.

Etelästä joukot tunkeutuivat Krimin niemimaalta kohti pohjoista ja Hersonin kaupunkia. Osa joukoista on edennyt kohti Melitopolia.

Pohjoisessa panssarivaunut etenivät Valko-Venäjän suunnalta kohti Kiovaa. Koillisessa merkittäviä maataisteluita on käyty torstaista asti muun muassa Harkovan ja Sumyn kaupunkien ympärillä. Venäjän joukkoja on lisäksi Itä-Ukrainan separatistialueilla Donetskissa ja Luhanskissa.

Torstai-iltana Ukrainan presidentinkanslia ilmoitti, että Venäjän joukot ovat vallanneet Tšernobylin ydinvoimalan alueen. Kiivaita taisteluita on käyty myös strategisen Hostomelin lentokentän hallinnasta. Kenttä sijaitsee Kiovan vieressä.

Perjantaina pääkaupungista Kiovasta tuli Venäjän iskujen pääkohde.

Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen liikekannallepanosta. Ukraina siis kutsuu koolle kaikki reserviläisensä. Lisäksi Ukraina kielsi kaikkia 18–60-vuotiaita miehiä poistumasta maasta.

Presidentti Zelenskyin mukaan perjantaihin mennessä 137 ukrainalaista sotilasta ja siviiliä on kuollut ja yli 300 haavoittunut Venäjän hyökkäyksessä.

YK:n on arvioinut menehtyneiden määrän matalammaksi, mutta sanonut että sen lukemat ovat todennäköisesti alakanttiin. YK:n pakolaisjärjestön mukaan noin 100 000 ukrainalaista on jättänyt kotinsa ja tuhansia ihmisiä on paennut maasta.

Kun sota alkoi, Viron ulkoministeri oli Kiovassa – Baltian maat tukevat itseään suurempaa Ukrainaa kaikin keinoin