Viro huolestui isojen Nato-maiden ja Venäjän neuvotteluista yli pienten valtioiden päiden – historian kauhukuvat nousivat pintaan
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Marko Mihkelsonin mukaan on virhe päästää Venäjä neuvottelupöytiin sotilaallisen painostuksen avulla.
Postimees-lehti julkaisi perjantaina pääkirjoitussivullaan pilakuvan, jossa Vladimir Putinin näköinen mies pyörittää jättimäistä lumipalloa Venäjän lipun väreissä ja Joe Bidenin näköinen mies Yhdysvaltojen lipun väreissä. Katsoja kysyy:
”Minua kiinnostaa, kenen yli he ajavat palloja pyörittäessään?”
Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin suunnitelma isojen Nato-valtioiden ja Venäjän välisistä keskusteluista on nostanut Virossa pintaan historian kauhukuvat. Isot Nato-valtiot aikovat puhua Venäjän kanssa itäisen Euroopan asioista ja Natosta ilman, että mukana olisi yhtäkään Naton itäisistä jäsenvaltioista.
Keskustelujen yhdeksi aiheeksi Biden on ilmoittanut Venäjän huolen Naton itälaajenemisen suhteen ja jännitteiden lieventämisen itärintamalla. Osallistujamaiksi Biden on nimennyt Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi Saksan, Britannian, Ranskan ja Italian.
Suunnitelmaa karsastetaan Virossa. Viron ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson (reformipuolue) on kehottanut perumaan keskustelut tai ottamaan mukaan Naton itäsiiven edustajan:
”Toivon, että niin Viro kuin muut Naton itäsiiven jäsenvaltiot tekevät välittömästi diplomaattisen yhteisponnistuksen, ettei moinen tapaaminen toteudu tai äärimmäisessä tapauksessa tapaamiseen osallistujien piiri laajennetaan Nato itäsiiven valtioihin”, Mihkelson vetosi sosiaalisessa mediassa.
Mihkelsonin mukaan on virhe päästää Venäjä neuvottelupöytiin sotilaallisen painostuksen avulla.
”Jotta jännitteitä voidaan alkaa lieventää, Venäjän on vedettävä joukot Ukrainan rajalta ja lopetettava Ukrainan uhkailu”, Mihkelson sanoo puhelimitse.
On poikkeuksellista, että korkeassa asemassa oleva virolaispoliitikko arvostelee Yhdysvaltoja edes epäsuorasti julkisuudessa.
”Avoin kommunikointi on mielestäni välttämätöntä”, Mihkelson sanoo.
Jos kriittisiä lausuntoja ei uskalleta esittää liittolaisille ääneen, uhkana on Mihkelsonin mukaan keskinäisen epäluulon hiljainen lisääntyminen. Juuri se on Venäjän edun mukaista.
Pääministeri Kaja Kallas (reformipuolue) on arvostellut Bidenin suunnitelmaa epäsuorasti: hän sanoi Viron yleisradioyhtiön haastattelussa, että Euroopan turvallisuuskysymyksiä on käsiteltävä kaikkien Nato-maiden kanssa eikä Venäjälle saa antaa sananvaltaa Naton suhteen.
Kallas muistutti Venäjän pyrkimyksestä jakaa Eurooppa etupiireihin.
”Me muistamme historiasta vastaavia hetkiä emmekä ole lainkaan sinisilmäisiä tässä kysymyksessä.”
Historiallisista syistä Viro on erityisherkkä kaikille Eurooppaa koskeville neuvotteluille, joita suuret valtiot käyvät kahden kesken Venäjän kanssa. Sama huoli toistuu, olipa kyse Saksan ja Venäjän neuvotteluista koskien Nord Stream -kaasuputkea tai Yhdysvaltojen ja Venäjän keskusteluista Ukrainaan liittyen.
Viron kohtalon toisessa maailmansodassa sinetöi natsi-Saksan ja Neuvostoliiton solmima etupiirijako 1939.
Edellisvuonna 1938 Münchenissä Saksa, Italia, Ranska ja Englanti sopivat Tšekkoslovakian saksankielisten Sudeettialueiden luovutuksesta natsi-Saksalle. Toiveena oli ehkäistä sota.
Presidentti Alar Karis on pyrkinyt rauhoittelemaan virolaisten huolta. Hän osallistui torstaina 9. joulukuuta Bidenin ja yhdeksän Naton itäsiiven valtion puhelinkeskusteluun. Karisin mukaan puhelu nimenomaan todisti, että Natossa päätöksistä keskustellaan kaikkien kanssa eikä jakoa pieniin ja suuriin ole.
Keskustelussa Biden oli luvannut, että jos tarvetta ilmenee, Yhdysvallat on valmis sijoittamaan lisäjoukkoja Naton itäsiipeen.
Rauhoittelu jäi osin puolitiehen, sillä Karisin mukaan Bidenin kanssa ei käsitelty tulevia keskusteluja Venäjän ja suurten Nato-valtioiden kesken.
Ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson on vakuuttunut, että monet valtiot ovat diplomaattisia kanavia pitkin ilmaisseet Yhdysvalloille samanlaisen huolen kuin Virokin. Myös uutistoimisto Bloombergin mukaan useammat Naton itäsiiven valtiot ovat huolestuneet tapaamisesta.
Ainakin Washington on nyt tietoinen Naton itäsiiven pienen valtion näkökulmasta.