Ei huolta! Muualla on huonommin
Venäjällä kukaan ei luota viranomaisiin. Siksi koronavirus on siellä erityisen vaarallinen.
Soitin venäläiselle lääkärille Moskovassa. Venäjällä koronapotilaiden määrä on noussut nopeasti, ja halusin haastatella häntä tilanteesta.
Haastattelusta ei tullut mitään, koska lääkärin mielestä Venäjällä ei ole koronaongelmaa.
Hän vastasi jokaiseen kysymykseen toteamalla, että Euroopassa tilanne on paljon vakavampi. Haastattelun varsinaisesta aiheesta, Venäjän tilanteesta, oli yksinkertaisesti mahdotonta puhua.
Lääkärin asenne ei ole kovin tavaton. Venäjällä niin sanottu whataboutismi on omaa luokkaansa. Kyse on strategiasta, josssa jokaiseen kriittiseen kysymykseen vastataan puhumalla jostain toisesta ongelmasta.
Monet maat vertaavat mielellään koronatoimiaan maihin, jotka saavat oman maan näyttämään paremmalta. Näin toimitaan myös muun muassa Ruotsissa.
Kun Sveriges Television kysyi valtionepidemiologi Anders Tegnelliltä, miksi Ruotsin kuolinluvut ovat niin paljon korkeampia kuin muiden Pohjoismaiden vastaavat luvut, hän vastasi, että on maita, joissa on kuollut ihmisiä vielä enemmän kuin Ruotsissa.
Tegnell myös totesi, että terveydenhuolto on pärjännyt Ruotsissa paremmin kuin monessa muussa maassa. Tegnell ei tarkentanut, mitä maita hän tarkoittaa. Tosiasiahan on se, että terveydenhuolto on lähes samalla tasolla kaikissa Pohjoismaissa, mutta Ruotsissa covid-19-tauti kuormittaa terveydenhuoltoa moninkertaisesti verrattuna muihin.
Kun Ruotsin hallitus sai laajennetut valtuudet, Suomessa ajateltiin heti, että nyt Ruotsi muuttaa koronalinjaansa kovemmaksi. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse.
Kun Suomi päätti avata koulut, Ruotsissa todettiin, että nyt Suomi seuraa meidän esimerkkiämme. Itse asiassa Suomi vain jatkoi vanhaa strategiaansa: alkuun tartuntaa rajoitetaan, jotta terveydenhuolto ei ylikuormitu, ja sitten yhteiskunta avataan asteittain.
Jokaisessa maassa muiden toimenpiteitä tulkitaan omien tekojen ja viitekehysten kautta.
Venäjällä koronatilanne on hyvin ongelmallinen, koska terveydenhoidon taso vaihtelee eri puolilla maata.
Eniten tartuntoja on Moskovassa. Tähän asti siellä on kuitenkin pärjätty, sillä pääkaupunki on Venäjän rikkain alue. Mutta korona leviää Venäjällä väistämättä myös seuduille, missä suuri osa henkilökunnasta on ilman suojavarusteita ja hengityskoneiden määrä on rajallinen.
Venäjän köyhässä etelässä on useita miljoonakaupunkeja, joissa on paljon asukkaita mutta ei resursseja. Tällaisia ovat esimerkiksi Volgograd Etelä-Venäjällä ja Voronež lähellä Ukrainan rajaa. Jos koronavirus iskee toden teolla tällaisiin miljoonakaupunkeihin, on epätodennäköistä, että terveydenhuolto pystyy täysivaltaisesti hoitamaan kaikkia potilaita.
Muualla koronaan sairastuneita ei voi myöskään lähettää Moskovaan, joka on jo täynnä koronapotilaita.
Moskovalaiset ystäväni kertovat, että pääkaupungin terveydenhuoltojärjestelmä pettää toistuvasti.
Eräälle ystävälleni soitettiin koronasairaalasta. Hän sai kuulla, että hänen koronatestinsä tulos on positiivinen, vaikka hän ei ole koskaan ollut testissä.
Eräs toinen ystäväni kävi koronatestissä. Ensin hänelle kerrottiin, että testin tulos on positiivinen. Sitten se olikin negatiivinen, sitten taas positiivinen ja loppujen lopuksi kuitenkin negatiivinen.
Kyse ei ole vain terveydenhuollon puutteista. Venäjällä suuri ongelma on historiallinen, ja se on nimeltään heikko hallinto.
Henkisesti venäläiset ovat valmistautuneet paljon paremmin koronakriisiin kuin me suomalaiset. Venäläiset ovat aina tienneet, että mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa.
Ongelma koronaviruksen voittamisessa on perivenäläinen. Viruksen torjunta edellyttäisi, että kansa luottaisi hallintokoneistoon ja viranomaisiin sekä oikeasti kunnioittaisi ja noudattaisi ohjeita ja sääntöjä. Venäläiset ovat kuitenkin tottuneet siihen, että viisas ihminen kiertää sääntöjä, sillä säännöillä ei lopulta ole mitään merkitystä.
Viranomaiset Venäjällä myös vaikenevat siitä, että monesta sairaalasta puuttuu suojavarusteita. Sairaalat eivät myöskään suostu maksamaan henkilökunnalle riittävästi palkkaa ja kriisilisiä, ja Moskovassa monet sairaanhoitajat ovat jättäneet työnsä.
Siksi Venäjän tilanne huolestuttaa. Venäjä on maa täynnä sankareita, mutta korona-aikana sankaritkaan eivät pysty toimimaan yksin.
Kirjoittaja on Dagens Nyheterin ja Hufvudstadsbladetin kirjeenvaihtaja Moskovassa.