Luottamus Putiniin rapisee
Venäjän presidentti on tehnyt pahoja virheitä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.
Voitonpäivää vietetään Venäjällä perinteisesti 9. toukokuuta. Tänä vuonna sitä piti tulla vuoden tärkein juhla, sillä natsi-Saksan antautumisesta tulee kuluneeksi lauantaina 75 vuotta.
Presidentti Vladimir Putin oli kutsunut maailman johtajia Punaiselle torille seuraamaan massiivista sotilasparaatia, jossa olisi esitelty armeijan uusinta kalustoa.
Koronavirus romutti kuitenkin suunnitelmat.
Paraati siirrettiin loppuvuoteen, ja harjoituksiin osallistuneet 15 000 sotilasta määrättiin kahden viikon karanteeniin.
Huhtikuussa virus pakotti Putinin luopumaan perustuslain uudistamista koskevasta kansanäänestyksestä. Tarkoituksena oli varmistaa, että hän voi jatkaa Venäjän johdossa myös sen jälkeen, kun neljäs presidenttikausi päättyy 2024.
Jatkokausiin liittyvä perustuslaillinen ongelma haluttiin ratkaista hyvissä ajoin, sillä tyytymättömyys poliittisiin johtajiin kasvaa Venäjällä.
Luottamus Putiniin on pudonnut alimmalle tasolleen 14 vuoteen.
Valtiollisen Vtsiom-tutkimuslaitoksen mukaan vain 28 prosenttia haastatelluista mainitsi hänet kyselyssä, jossa pyydettiin nimeämään luotettavia poliitikkoja.
Putinin kannatus kääntyi laskuun pian vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Suurimpana syynä pidetään epäsuosittuja päätöksiä eläkeiän ja arvonlisäveron nostamisesta.
Koronakriisin aikana Putinia on arvosteltu näkymättömyydestä ja virhearvioista.
Pandemian vastaista taistelua johtivat aluksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ja pääministeri Mihail Mišustin.
Viime viikolla Mišustinilla todettiin koronavirustartunta. Hänet kiidätettiin kovassa kuumeessa sairaalaan. Tehtävät siirrettiin varapääministeri Andrei Belousoville.
Koronaepidemia alkoi Venäjällä myöhemmin kuin Länsi-Euroopassa. Putin keskittyi vielä maaliskuussa perustuslakiuudistukseensa ja vakuutti, ettei virus aiheuta vaaraa. Hän tuntui luottavan aids-epidemian aikana luotuun taktiikkaan: tauti lakaistaan julkisuudesta vaikenemalla.
Huhtikuussa Putin vetäytyi etätöihin datšalleen Moskovan länsipuolelle. Hän julisti Venäjälle ”koronaloman”, jonka aikana yritykset joutuvat maksamaan työntekijöille palkkoja, vaikka he eivät kävisi töissä.
Korona leviää nyt Venäjällä yli 10 000 tartunnan päivävauhtia eli vauhdikkaammin kuin Espanjassa ja Italiassa. Keskiviikkona kerrottiin, että tartuntoja on rekisteröity noin 166 000. Asiantuntijoiden mukaan tapauksia on todennäköisesti paljon enemmän. Internetissä julkaistaan listaa tautiin kuolleista lääkäreistä.
Tilanne on hälyttävin 12,5 miljoonan asukkaan Moskovassa. Kaupungin terveydenhuolto on kriisissä.
Suojavarusteista on pulaa ja lääkäreitä on pakotettu sairaina töihin, minkä kerrotaan johtaneen itsemurhiin. Samaan aikaan rikkaimmat yksityishenkilöt ovat haalineet koteihinsa maailmalta hengityskoneita ja muita suojavarusteita.
Putinia on arvosteltu terveydenhuollon leikkauksista ja päätöksestä lähettää koronavirusapua Yhdysvaltoihin ja Italiaan, vaikka suojavarusteista on pulaa myös Venäjällä. Kysymys oli propagandaiskusta, jolla haluttiin korostaa länsimaiden heikkoutta.
Kansalaisten luottamus on kovalla koetuksella. Riippumattoman Levada-keskuksen mukaan vain 46 prosenttia venäläisistä katsoo presidentin ja hallituksen toimineen oikein koronaviruksen taltuttamiseksi.
Vladimir Putin on johtanut Venäjää 20 vuotta. Hän on selviytynyt monista kriiseistä, mutta nyt tilanne näyttää todella vakavalta.
Venäjää koettelee terveydenhuollon kriisin lisäksi samanaikaisesti kaksi erillistä talouskriisiä.
Koronavirus on pysäyttänyt talouden pyörät samalla tavalla kuin kaikkialla maailmassa. Sen lisäksi Venäjän merkittävimmän tulolähteen, raakaöljyn hinta on romahtanut, ja maa on vajoamassa syvimpään lamaansa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Moskovassa toimiva Gaidar-instituutti ennustaa, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 7–12 prosenttia. Työttömien määrän pelätään kasvavan kahdeksalla miljoonalla.
Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on ehdottanut, että pienyrittäjille ja työttömille myönnettäisiin tukea 165 miljardin dollarin öljyrahastosta, mutta Kreml on torjunut vaatimuksen populistisena.
Salamurhahanke kiristää Moskovan suhteita Prahaan.
Myös Venäjän kansainvälinen maine on saanut uusia tahroja.
Presidentti Vladimir Putinin katsotaan käynnistäneen täysin turhaan tuhoisan öljyn hintasodan Saudi-Arabian kanssa juuri ennen koronaepidemian puhkeamista.
Suhteet Tšekkiin ovat kiristyneet sen jälkeen, kun tiedotusvälineet kertoivat Venäjän turvallisuuspalvelun suunnittelemasta salamurhahankkeesta.
Lehtitietojen mukaan diplomaattipassilla maahan tullut venäläismies olisi valmistellut Prahan pormestarin ja kahden muun paikallispoliitikon myrkyttämistä.
Venäläisiä on ärsyttänyt erityisesti se, että Venäjän Prahan-suurlähetystön edessä oleva aukio nimettiin helmikuussa venäläisen oppositiopoliitikon Boris Nemtsovin mukaan.
Toinen riidan aihe on neuvostomarsalkka Ivan Konevin patsas, joka siirrettiin hiljattain pois prahalaisesta puistosta.
Venäjä katsoo Konevin vapauttaneen Tšekkoslovakian natsivallasta. Prahalaisille hän edustaa venäläistä imperialismia.