Putinin tammikuun vallankumous

Venäjän presidentin käynnistämä perustuslain uudistus varmistaa, että maan poliittinen eliitti säilyttää valtansa.

ulkomaat 22.01.2020 16:16
Teppo Tiilikainen
67-vuotiaan Vladimir Putinin presidenttikausi on päättymässä neljän vuoden kuluttua.
67-vuotiaan Vladimir Putinin presidenttikausi on päättymässä neljän vuoden kuluttua. © PAVEL GOLOVKIN / AP / LK

Venäjän parlamentin alahuone eli duuma on ryhtynyt käsittelemään presidentti Vladimir Putinin tekemiä muutosehdotuksia maan perustuslakiin.

Ehdotuksia on toistakymmentä. Putinin mukaan parlamentin ja pääministerin valtaa pitäisi kasvattaa. Samalla niin sanotun valtakunnanneuvoston tehtävät pitäisi määritellä uudelleen.

Venäjä säilyy uudistuksen jälkeenkin presidenttijohtoisena maana. Presidentin toimikaudet aiotaan rajata kahden peräkkäisen kauden sijasta kahteen. Putinin seuraajat eivät voisi siirtyä kahden kauden jälkeen muihin tehtäviin ja palata sen jälkeen presidentiksi, kuten hän teki.

Alun perin Putin ehdotti perustuslain uudistamista tammikuun puolivälissä pitämässään vuotuisessa kansakunnan tila -puheessaan. Suunnitelma on herättänyt melkoista hämmennystä Venäjällä.

Lehdistössä hanke on ristitty ”tammikuun vallankumoukseksi”. Monet asiantuntijat ovat tuominneet sen verhotuksi vallankaappaukseksi, ja oppositio suunnittelee helmikuulle suurta mielenosoitusta hanketta vastaan.

Mutta uudistuksella on myös kannattajia. Valtiollisen Vtsiom-tutkimuslaitoksen mukaan Putinin suosio on kasvanut hankkeen julkistamisen jälkeen 64 prosentista 67:ään.

 

Perustuslain uudistusta valmistelee Putinin luottohenkilöistä koostuva 75-jäseninen komitea, johon kuuluu 11 oikeustieteilijää, kansallismielisiä poliitikkkoja, urheilijoita ja taiteilijoita. Todennäköisesti keskeiset päätökset on kuitenkin tehty pienessä piirissä etukäteen.

Uudistus liittyy niin sanottuun vuoden 2024 ongelmaan eli siihen, kuinka Venäjän valtaeliitti säilyttää asemansa, kun 20 vuotta hallinneen Putinin presidenttikausi päättyy neljän vuoden kuluttua.

Kaikesta päätellen Putin aikoo luopua virastaan perustuslain mukaisesti, mutta pysyä silti vallassa tavalla tai toisella. Hän toimii jo nyt Venäjän turvallisuusneuvoston puheenjohtajana ja hänelle valmistellaan ilmeisesti toista vaikutusvaltaista tehtävää uudistetun valtakunnanneuvoston johdossa.

Vuonna 2000 perustettu valtakunnanneuvosto koostuu aluejohtajista, parlamentin molempien kamarien puheenjohtajista ja parlamenttipuolueiden ryhmäjohtajista. Neuvostolla on ollut neuvoa antava rooli, mutta nyt siitä aiotaan ilmeisesti rakentaa johtava valtaelin, uusi politbyroo.

 

Venäjän kauppatieteellisen korkeakoulun professori Jelena Lukjanova luonnehtii Putinin suunnitelmaa perustuslailliseksi vallankaappaukseksi, joka tuhoaisi lopullisesti myös oikeuslaitoksen riippumattomuuden.

”Onko tämä vallankaappaus? Kyllä”, hän kirjoittaa Facebook-sivullaan.

Kolumnisti Maksim Trudoljubovin mukaan kysymyksessä on ylhäältä johdettu vallankumous, jollaisista löytyy lukuisia esimerkkejä Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta.

”Putin aikoo pysyä keskeisenä päättäjänä määräämättömän ajan, jonka pituuden hän tietää vain itse”, hän arvioi.

”Hän haluaa hajauttaa järjestelmää siten, ettei kenellekään kerry likaa valtaa.”

Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov pitää huolestuttavana myös sitä, että Putin aikoo nostaa Venäjän lait kansainvälisen oikeuden yläpuolelle. Sen jälkeen esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä ei voisi enää noudattaa Venäjällä.

Putinin esitys estäisi ulkomailla asuneita henkilöitä pyrkimästä presidentiksi.

Tällä tähdätään ilmeisesti Kremlin kovimpiin arvostelijoihin, Mihail Hodorkovskiin, joka asuu Lontoossa maanpaossa, sekä Aleksei Navalnyiin, joka on opiskellut Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa.

 

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila vertaa tulevaa valtarakennetta Iraniin, jonka todellinen valtionpäämies on maan uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei.

Toinen vertailukohta löytyy Venäjän naapurimaasta Kazakstanista. Maan pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev luopui viime vuonna muodollisesti vallasta. Osa presidentin valtaoikeuksista siirrettiin samalla Nazarbajevin johtamalle turvallisuusneuvostolle ja senaatille, jonka puheenjohtajana toimii hänen tyttärensä Dariga Nazarbajeva.

Lassila hämmästelee perustuslakiuudistuksen kiirettä. Lehtitietojen mukaan hankkeesta on määrä järjestää neuvoa antava kansalaiskysely jo huhtikuussa.

”Taustalla on ilmeisesti pelko. Asialla on kiire, koska Venäjällä on paljon tyytymättömyyttä. Myös duuman vaaleja saatetaan aikaistaa”, Lassila arvelee.

Kiireellisyyttä korostaa myös pikavauhtia käynnistetty hallitusremontti. Uudeksi pääministeriksi nostettiin suurelle yleisölle tuntematon Mihail Mišustin, joka on työskennellyt Venäjän verohallinnon pääjohtajana.

Samalla epäsuosittu pääministeri Dmitri Medvedev siirrettiin uuteen virkaan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajaksi.

Monet muutkin ministerit vaihtuivat. Hallituksen avainministerit, valtiovarainministeri Anton Siluanov, puolustusministeri Sergei Šoigu ja ulkoministeri Sergei Lavrov säilyttivät kuitenkin paikkansa.

Siluanov menetti tosin varapääministerin asemansa Andrei Belousoville, joka kannattaa valtion roolin kasvattamista taloudessa. Uudeksi talousministeriksi Putin nimitti Permin alueen kuvernöörinä toimineen Maksim Rešetnikovin.

Jo sitä ennen Putin erotti valtakunnansyyttäjä Juri Tšaikan. Potkuja on osattu odottaa siitä lähtien kun oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi paljasti muutama vuosi sitten hänen suojelleen poikiensa laittomia bisneksiä.

Hallituksen vaihdos on tulkittu julkisuudessa Medvedevin syrjäyttämiseksi. Mutta jos turvallisuusneuvostosta tulee todellinen valtaelin, Medvedev on edelleen Venäjän kakkosmies.

Lassila arvelee, että myös Mišustin näyttelee merkittävää roolia tulevaisuudessa. Häntä pidetään pätevänä johtajana ja hänen johdollaan toteutettu veroreformi on suurin piirtein ainoa uudistus, joka Venäjällä toimii.

”Sitä paitsi Mišustinilla on hyvät suhteet joka suuntaan, voimaministeriöihin, FSB:hen ja talousliberaaleihin.”

Sisältö