EU tekee koronakriisissä paljon, mutta kukaan ei huomaa
Puheenvuoro: Se miltä Eurooppa näyttää viruksen taltuttua riippuu pitkälti siitä, kuinka suureksi eurooppalaisen luottamuskriisin annetaan revetä.
Nyt käsillä olevan kaltaista pandemiaa on jo vuosia pidetty todennäköisenä uhkakuvana kaikissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa riskiarvioissa. Koronavirus kuitenkin yllätti Euroopan. Vastaus akuuttiin kriisiin jätti toivomisen varaa.
Alun haparointi aiheutti syvää katkeruutta etenkin Italiassa, johon koronavirus iski Euroopassa ensimmäisenä ja kovimmin. Vain joka neljäs italialainen kokee maansa saaneen apua eurooppalaisilta kumppaneiltaan.
Tilanteesta on pyrkinyt hyötymään muun muassa Venäjä, joka on lähettänyt sotilaskoneilla Italiaan kalustoa ja asiantuntijoita tukemaan maata koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kreml on kieltänyt jyrkästi, että apu olisi ehdollista. Epäilijöitä kuitenkin riittää.
Samaan aikaan Venäjä pyörittää historiallisen kokoista disinformaatiokampanjaa kaikkialla Euroopassa. Sen keskeinen tavoite on kylvää kansalaisten keskuuteen epäluottamusta poliittisia johtajia ja viranomaisia kohtaan.