Vedonlyöntitoimistot: Britit äänestävät EU-jäsenyyden puolesta

Brexitin kannattajat ja vastustajat ovat lähes tasoissa.
Eurooppa 10.6.2016 13:00

Pääministeri David Cameron (kesk.) ja työväenpuoluetta edustava Lontoon pormestari Sadiq Khan (vas.) kampanjoivat yhdessä EU:hun jäämisen puolesta Lontoossa 30. toukokuuta. © Yui Mok / AFP / LK

Britannian pääministeri David Cameron pani koko arvovaltansa peliin EU:n puolesta Sky Newsin televisiotentissä kesäkuun alussa. Hän korosti jälleen kerran, että Britannian kannattaa pysyä jatkossakin unionin jäsenenä. Eroaminen tuhoaisi maan talouden, eikä Britannia voisi enää osallistua eurooppalaiseen päätöksentekoon.

”Se olisi kauheaa”, Cameron sanoi.

Pääministeriä on hiilostettu televisioväittelyissä myös siirtolaisuudesta, joka on noussut EU:sta eroa ajavien pääargumentiksi. Cameron on luvannut, että konservatiivihallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuton sataan tuhanteen vuodessa. Britanniaan tulee tänä vuonna yli 350 000 siirtolaista, mutta vain puolet heistä on kotoisin muista EU-maista.

Kesäkuun 23. päivänä järjestettävästä EU-kansanäänestyksestä on tulossa todellinen jännitysnäytelmä. Mielipidemittausten perusteella on mahdoton sanoa, kumpi puoli lopulta voittaa.

Tilanne vaihtelee lähes päivittäin, ja erot ovat pienet. Vedonlyöntitoimistot arvioivat silti, että britit äänestävät yli 70 prosentin todennäköisyydellä jäsenyyden puolesta. Tuloksen ratkaisevat lopulta ne 10–15 prosenttia, jotka eivät ole vielä päättäneet kantaansa.

Kansanäänestystä pidetään 65-vuotiaan EU:n historian tärkeimpänä. Britannia on EU:n suurin sotilasmahti ja toiseksi merkittävin kansantalous, joten sen ero vaikuttaisi merkittävästi koko unionin tulevaisuuteen.

”Britannia on ollut keskeinen Euroopan integraation arkkitehti, vaikka se ei ollutkaan mukana alusta lähtien”, sanoo ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltio voi erota EU:sta oman valtiosääntönsä mukaisesti. Yksikään maa ei ole toistaiseksi eronnut, ellei Tanskaan kuuluvaa Grönlantia lasketa mukaan.

Britannian kansalaisille esitettävä kysymys on muotoiltu mahdollisimman neutraaliksi: Pitäisikö Yhdistyneen kuningaskunnan pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota Euroopan unionista?

Jos enemmistö haluaa erota, hallitus käynnistää neuvottelut siitä, kuinka suhteet EU-maihin järjestetään tulevaisuudessa. Lissabonin sopimuksen mukaan neuvotteluille annetaan aikaa kaksi vuotta.

 

Euroopan yhdentyminen alkoi 1951, kun Belgia, Hollanti, Luxemburg, Italia, Ranska ja Länsi-Saksa perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön toisen maailmansodan raunioille. Hiiliyhteisö muuttui Euroopan talousyhteisöksi EEC:ksi Rooman sopimuksella vuonna 1957.

Britannia haki jäsenyyttä neljä vuotta myöhemmin, mutta hanke kaatui Ranskan presidentin Charles de Gaullen vastustukseen. Jäsenyys toteutui vasta de Gaullen seuraajan Georges Pompidoun kaudella 1973.

Britannia on korostanut alusta alkaen omaa suvereenisuuttaan. Se jättäytyi ulkopuolelle, kun Euroopan talous- ja rahaliitto EMU perustettiin 1999.

Britannia on ollut muutenkin hankala yhteistyökumppani EU:n mahtimaille Saksalle ja Ranskalle. Siitä huolimatta EU on tiivistynyt vaiheittain 28 jäsenvaltion taloudelliseksi ja poliittiseksi liitoksi, jolla on ylikansallinen parlamentti ja tuomioistuin.

Kansanäänestyksen alla britit ovat jakautuneet jyrkästi kahtia EU:n kannattajien ja vastustajien leireihin. Karkeasti ottaen vanhempi sukupolvi ja maaseudun väestö kuuluvat eroa vaativaan Brexit-leiriin kun taas nuoret ja koulutetut kaupunkilaiset haluavat jatkaa EU:ssa.

Brexitin kampanja on ollut äänekkäämpi ja se on saanut myös enemmän näkyvyyttä tiedotusvälineissä kuin EU-jäsenyyttä kannattava Bremain-leiri. Vastustajien pääviesti on, että Britannia kärsii maahanmuutosta ja Brysselin päätösvallasta.

EU-kriitikot löysivät jo kymmeniä vuosia sitten poliittisen kotinsa konservatiivipuolueen sisältä. Sittemmin osa euroskeptikoista on liittynyt itsenäisyyspuolue Ukipiin, joka on menestynyt vaaleissa erittäin hyvin.

Ukipin aiheuttama paine pakotti Cameronin lopulta lupaamaan kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä. Hän uskoi saavansa puolueen sillä tavoin paremmin hallintaansa, mutta toisin kävi. Konservatiivien sisäiset riidat ovat kärjistyneet ja vaatimukset pääministerin erosta vahvistuneet.

Enemmistö puolue-eliitistä tukee edelleen Cameronia. Mielipidekyselyiden perusteella puolueen kannattajien niukka enemmistö haluaisi kuitenkin erota EU:sta.

 

Cameron neuvotteli viime talvena uudet jäsenyysehdot, joiden perusteella Britannia voi rajoittaa muista EU-maista tulevien työntekijöiden sosiaalitukia ja pysyä euroalueen ulkopuolella menettämättä vaikutusvaltaansa EU:ssa. Neuvottelutulos nostatti kuitenkin kovaa kritiikkiä bulevardilehdistössä.

Brexit-kampanjan johtoon on noussut Lontoon entinen pormestari Boris Johnson, joka pyrkii samalla syrjäyttämään Cameronin konservatiivipuolueen johdosta. Hän on syyttänyt pääministeriä hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista ja verrannut EU:ta Napoleoniin sekä Adolf Hitleriin.

Cameron on kuitenkin kokenut kehäkettu, ja hän on parhaimmillaan tiukoissa paikoissa. Monien konservatiivien kauhuksi hän on liittoutunut Lontoon uuden pormestarin Sadiq Khanin kanssa, joka on pakistanilaisten siirtolaisten jälkeläinen ja edustaa työväenpuoluetta.

Kuukausi sitten pormestarivaalitaistelun aikana Cameron kuului vielä Khanin vastustajiin. Hän vihjaili tämän yhteyksistä radikaaliin uskonoppineeseen Suliman Ganiin ja terroristijärjestö Isisiin. Nyt miehet kampanjoivat yhdessä EU-lipun alla, ja Cameron ylistää Khania ”ylpeäksi muslimiksi, britiksi ja lontoolaiseksi”.

Työväenpuolue Labour, liberaalidemokraatit, Skotlannin kansallispuolue, walesilainen Plaid Cymru ja suurimmat ammattiliitot puolustavat EU:n jäsenyyttä. Suuri osa Labourin jäsenistä tosin epäilee, ettei puoluejohtaja Jeremy Corbyn kampanjoi ”täydestä sydämestään”.

 

Britannian suuryritykset haluavat pysyä EU:ssa. Ne pelkäävät, että eroaminen vahingoittaisi vientiteollisuutta ja Lontoon Cityn asemaa Euroopan rahoitusmarkkinoiden keskuksena.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on varoittanut, että Britannia vajoaa taantumaan, jos se eroaa EU:sta. Valtiovarainministeriö on puolestaan esitellyt laskelmia, joiden mukaan Brexit maksaisi Britannialle 62 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Samalla katoaisi 820 000 työpaikkaa.

The Observer-lehden laajassa ekonomistikyselyssä 88 prosenttia brittiläisistä taloustieteilijöistä arvioi, että ero vahingoittaisi Britannian kasvunäkymiä viiden seuraavan vuoden aikana. 82 prosenttia ekonomisteista arveli, että kotitalouksien tulot pienenisivät, ja 61 prosenttia ennusti työttömyyden kasvavan.

Brexitin kannattajat leimaavat tällaiset kyselyt propagandaksi, jolla yritetään painostaa kansalaisia EU-jäsenyyden taakse. Heidän mukaansa Britannia kukoistaisi EU:n ulkopuolella, koska se välttyisi jäsenmaksuilta, turhalta sääntelyltä ja byrokratialta.

Lontoon Cityssä tilannetta seurataan tarkasti: Britannian eroaminen aiheuttaisi markkinoilla arvaamattomia seurauksia. Yritykset ovat lykänneet jo nyt investointihankkeitaan, ja punnan kurssi kääntyi toukokuun lopussa laskuun, kun ICM-yhtiön mielipidetiedustelu kertoi Brexit-leirin siirtyneen johtoon.

Brexit-leirin voitto saattaisi johtaa lopulta koko valtion hajoamiseen, sillä skotlantilaiset haluavat pysyä EU:ssa. Skotlannin kansallispuolueessa on jo vaadittu uutta kansanäänestystä itsenäistymisestä, jos Britannia eroaa unionista.

Ero olisi kova isku myös Walesille, Pohjois-Irlannille ja Irlannille.

”Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliin saattaisi nousta raja, mikä puolestaan voisi heijastua edelleen jatkuvaan rauhanprosessiin”, ohjelmajohtaja Jokela arvioi.

 

Myös liittolaiset ovat varoitelleet eron seurauksista. Presidentti Barack Obaman mukaan Britannia saattaa joutua odottamaan jopa 10 vuotta uutta kauppasopimusta Yhdysvaltain kanssa, jos se lähtee EU:sta. Japanin pääministeri Shinzo Abe, Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde ja rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmä ovat vedonneet britteihin, että he pysyisivät EU:ssa.

Sen sijaan Venäjä toivoo epäilemättä Britannian eroa, koska se kiihdyttäisi EU:n hajoamista. Presidentti Vladimir Putin yrittää panostaa kahdenvälisiin suhteisiin EU-maiden kanssa. Hän laskee, että EU joutuu luopumaan Ukrainan kriisin vuoksi asetetuista talouspakotteista, jos Britannia eroaa ja Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen voittaa Ranskan presidentinvaalit.

Brysselissä pelätään, että Britannian kansanäänestys käynnistää pahimmassa tapauksessa prosessin, joka johtaa pikkuhiljaa koko unionin hajoamiseen.

Hollannissa mielipidemittauksia johtava äärioikeistolainen Vapauspuolue rummuttaa Brexitin puolesta. Puolueen johtaja Geert Wilders ennustaa, että Brexit-leirin voitto johtaisi koko Euroopan laajuiseen populistiseen vallankumoukseen.

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58 prosenttia italialaisista ja 55 prosenttia ranskalaisista haluaisi järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä.

Jokela arvelee kuitenkin, että Britannian kansanäänestys saattaa päinvastoin tiivistää muiden EU-maiden yhteistyötä. Saksan ja Ranskan akseli saa todennäköisesti uutta voimaa, jos liittovaltiokehitystä jarruttava Britannia lähtee omille teilleen.

Jokela ennustaa, että Euroopan talous- ja rahaliiton syventyminen jatkuu myös siinä tapauksessa, että kansanäänestys päättyy jäsenyyden kannattajien voittoon. Britannian linja muuttuisi silloin EU:n kannalta myönteisemmäksi.

Eurokriisi on voimistanut EU:ssa käsitystä, jonka mukaan yhteinen valuutta edellyttää euromailta nykyistä yhtenäisempää talouspolitiikkaa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos eurokriittiset ja kansallismieliset puolueet nousevat hallitusvaltaan merkittävissä euromaissa.

”Paljon riippuu Ranskan ja Saksan tulevista vaaleista”, Jokela sanoo. ”Eurokriittiset voimat ovat nousussa merkittäväksi tekijäksi molemmissa maissa.”